lauantai 13. heinäkuuta 2013

Luolamiehen kakku


Täytekakkua kivikaudelta, olkaa hyvä!

Tämä eri paleoblogeista ideoitu mansikkainen suklaa-täytekakku on tehty ilman valkoista sokeria ja viljoja. Aivan tyylipuhtaan kivikautisen ruokavalion raameihin kakku tuskin mahtuu, joten kutsuttakoon tätä paleohkoksi tai mun-paleoksi.

Joka tapauksessa, makuelämys oli taas todellinen positiivinen yllätys. Sokerin vähentäminen ei tarkoita elämää ilman makeita herkkuja, leipomusten riittävä makeus tulee vain eri lähteistä (tällä kertaa suklaasta ja mansikoista). Tämä tosin ensin vaatii oman makuaistin tottumista sokerittomampaan suuntaan.


Kakku on tosi pieneen (lasten?) irtopohjavuokaan tehty, joten ainesten määrät tuntuvat mitättömiltä. Vuoan halkaisija on 15 cm ja korkeus 4 cm. Kuvissa kakku näyttää vääristelevästi paljon jätimmältä, kuin mitä se oikeasti oli.




MANSIKKA-SUKLAATÄYTEKAKKU

Pohja:
75 g voita
75 g tummaa suklaata
3 kananmunaa
3/4 dl kookoshiutaleita
1/2 dl mantelijauhetta
1/2 tl leivinjauhetta

Täyte:
noin 1/2 pss (à 20 g) pakastekuivattuja mansikoita
1 1/2 dl kermaa
tuoreita mansikoita

Kuorrutus:
1 tlk kookosmaitoa (rasvapitoisuus väh. 75 %) tai 2 dl kuohukermaa



Huom! Jos teet kuorrutuksen kookosmaidosta, täytyy tölkkiä pitää jääkaapissa vähintään yön yli. Muuten kookosmaito ei ehdi jähmettyä vaaditulla tavalla. Jähmettymisen onnistumiseen kookosmaidon rasvapitoisuuden täytyy olla tarpeeksi korkea.

Kookoskuorrute edellyttää siis pientä ennakkosuunnittelua, aivan ex tempore -ideana sitä ei voi käyttää. Onneksi kermavaahto on aina varma vaihtoehto, sen kun voi tehdä milloin tahansa.

Pohjan esivalmisteluina sulata ensin voi ja suklaa, ja jätä seos sivuun jäähtymään. Erottele kananmunan valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin. Mittaa myös kuivat aineet yhteen kulhoon valmiiksi.

Sitten vain kakkua valmistamaan! Vatkaa ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Tämän jälkeen vatkaa myös keltuaiset kuohkeaksi, lisää sekaan kuivat aineet ja jatka hetken vatkaamista. Lopuksi lisää suklaa-voisula taikinaan.

Yhdistä taikina ja valkuaisvaahto varovasti lusikalla käännellen.

Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia (tai kunnes taikinaa ei tartu paistotikulla kokeiltaessa).

Paiston jälkeen anna pohjan jäähtyä täysin.

Pakastekuivattujen mansikoiden tilalla voi/kannattaa käyttää tuoreita.

Täytettä varten jauha pakastekuivatut mansikat aivan hienoksi jauheeksi. Kotimaisten mansikoiden sesonkina käyttäisin noiden tilalla ehdottomasti tuoreita.

Vatkaa kerma jämäksi vaahdoksi, ja yhdistä siihen mansikkajauhe. Sekoita hyvin.

Leikkaa kakku kahteen osaan. Kostuta pohjaa joko vedellä, mehulla tai maidolla. Täytä väliin tuoreita mansikoita ja mansikkakermavaahtoa. Nosta toinen puoli kakusta täytteen päälle. Täyttövaihe kannattaa tehdä kakun ollessa vuoassa, irtopohjavuoka on kätevä kapistus tätä varten.

Koristele kakku kookosmaito- tai kermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla.

Kookosmaitokuorrutus:

Avaa tölkki (joka on siis ollut vähintään yön yli viileässä) pohjasta ja valuta neste pois tölkistä. Kaavi jähmettynyt aines kulhoon ja vatkaa kuohkeaksi.

Vaahdosta tulee sen jämäkämpää, mitä kauemmin valmista vaahtoa säilyttää viileässä. Eli jos haluaa todella paksua vaahtoa, vatkaa jähmettyneen kookosmaidon ja käyttää sen vasta myöhemmin. Itse en näin kauaskantoisesti osannut suunnitella, mutta hyvin onnistui kuorrutteen teko samantienkin.

Vinkki! Valutetun kookosmaidon heran voi hyödyntää esimerkiksi smoothieen.



tiistai 9. heinäkuuta 2013

Pikkupurtavaksi savulohta, yrttiraejuustoa ja vihersämpylöitä



Tein mieluisan blogilöydön vastikään, ja heti kättelyssä vastaan tuli mahtava ohje. Kauniit kuvat ja mielenkiintoiset, viljattomat vihersämpylät saivat minut tarttumaan syöttiin heti.

Eipä ollut huono bongaus laisinkaan, sillä tykkäsin valtavasti näistä. Eikä taikinan teossa kauan nokka tuhissut, joten en voi muuta kuin suositella kokeilemaan. Reseptin muunneltavuus on plussaa, pikkupurilaisten makuun voi vaikuttaa valitsemillaan yrteillä ja pähkinöillä/siemenillä.

Yrttinen raejuusto oli pienessä pakossa ideoitu kesäkurpitsaleipästen seuralaiseksi, sillä purkin parasta ennen -päiväys lähestyi uhkaavasti. Tosi mainiosti raejuustotahna ja kylmäsavulohisiivut niiden väliin sopivatkin.

Kaiken kaikkiaan ei hassumpi kokeilu tämä vihersämpylöiden, lohen ja yrttiraejuuston yhdistelmä. Tekisin toistekin.


 

   VIHERSÄMPYLÄT
(noin 10 pientä)

puolikas kesäkurpitsa
2 kananmunaa
kourallinen yrttejä (näissä basilikaa, persiljaa, timjamia ja viinisuolaheinää)
suolaa
5 rkl psylliumia
3 rkl mantelijauhetta
2 rkl kuivattua nokkosta
vajaa kourallinen paahdettuja auringonkukan siemeniä





Lohko kesäkurpitsa ja riko kananmunat tehosekoittimeen. Lisää yrtit ja aja ainekset tasaiseksi massaksi, ei tarvitse kuitenkaan smoothien tapaan sileäksi. Seos on tässä vaiheessa melko löysää.

Kaada seos kulhoon ja lisää suolaa ja kuivat aineet (nokkosjauheen voi jättää pois ja laittaa 5 rkl mantelijauhetta). Sekoita hyvin. Lisää lopuksi siemenet.

Muotoile taikinasta pieniä pyörylöitä leivinpaperoidulle uunipellille. Sämpylöistä ei kannata tehdä kovin paksuja, että ne kypsyvät läpikotaisin.

Paista 225-200 asteessa (uunin tehosta riippuen) noin 20-25 minuuttia. Puolivälissä paistoa leipäset voi kääntää.




RAEJUUSTOA YRTEILLÄ

1 prk (200 g) raejuustoa
1 pieni valkosipulinkynsi
1 pieni varhaissipuli varsineen
vajaa kourallinen yrttejä (tässä rakuunaa ja timjamia)
suolaa

Kuori ja pilko sipulit aivan pieneksi ja lisää ne raejuustoon. Rouhi sekaan myös yrtit, sekä mausta seos suolalla. Sekoita hyvin.

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Majoneesi ja pesto - loistavia erikseen, sitäkin maukkaampia yhdessä



Kun italiaanot ja jenkit kinastelevat grillibileissä mitä tarjotaan kastikkeena, voivat he päätyä huikeaan kompromissiin - pestomajoneesiin.

Tämän helpompaa ei lisukkeen teko kesällä voi olla, käyttää sitten valmista pestokastiketta tai itse tehtyä. Omatekoisen peston kun aina voi tehdä etukäteen, se säilyy hyvin viileässä muutaman päivän. Suosikkini Hellmann´s Real majoneesi on täyteläisen maukasta jo itsessään, mutta siihen yhdistetty pesto tuo erinomaista vaihtelua.

Grillibileet ovat rentoja juhlia, eikä mielestäni niiden tarjoilutkaan saa tuottaa tuskaa.

Monikäyttöinen kastike sopii kaikenlaisen grillattavan lihan ja kalan seuraksi, paahdetuista kasviksista puhumattakaan. Pestomajoneesia kannattaa kokeilla esimerkiksi kana- tai lohiburgerin väliin.


 

PESTOMAJONEESI (valmista kastiketta noin 2 dl)

1/2 dl pestokastiketta (joko valmista tai itse tehtyä, kts. ohje alla)
1/2 dl Hellmann´s Real majoneesia
1 dl turkkilaista jogurttia
tarvittaessa suolaa

Yhdistä pesto, majoneesi ja jogurtti keskenään. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.

Anna kastikkeen tekeytyä viileässä tarjoiluun saakka.



ITALIALAINEN PESTOKASTIKE

iso nippu tuoretta basilikaa
1 iso valkosipulinkynsi (tai enemmän maun mukaan)
3 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
3 rkl oliiviöljyä
3 rkl parmesanjuustoa raasteena
mustapippuria
suolaa 

Aja tehosekoittimella basilikanlehdet, pilkottu valkosipulinkynsi ja paahdetut pinjansiemenet tasaiseksi massaksi. Lisää myös oliiviöljy sekä juustoraaste ja pyöräytä sekoitinta vielä hetken.


Mausta kastike pippurilla ja suolalla.




  Yhteistyössä Hellmann´s

torstai 4. heinäkuuta 2013

Niin paljon mahtuu pieneen pihaan


Kun kysytään, minkälainen piha minulla on, usein vastaan virnuillen lyhyesti "postimerkin kokoinen". Eli pieni. Mutta mitä kaikkea ihmettä ja kummaa sinne mahtuukaan, totesin, kun eräänä helteisenä iltapäivänä tein pienen kuvauskierroksen.

Eikä näihin otoksiin mahtunut kuin murto-osa, sillä kuvaamatta jäi muun muassa huonosti hoidetut ruusut, muulta kasvustolta juuri erottuvat havupensaat ja viimeisiään vetelevä kaasugrilli. Kaikki nämä epäkohdatkin yhtälailla kuuluvat sinne pihaan ja tekevät sen, vaikkei ne kameran linssiin osuneetkaan.

Vuosi vuodelta enemmän kesäkukkien tilan ja ruukut ovat vallanneet hyötykasvit. Esimerkkinä yläkuvassa näkyvät mansikantaimet, niiden tilalla alkuperäisen suunnitelman mukaan pitäisi olla terassihortensia. Aina löytyy näköjään pari muuttujaa kun ruokabloggaaja lähtee taimimarkettiin.

Amppelikurkku nököttää puutarhalaatikon päällä. Miten ihania minikurkkuja se tekeekään!

Suuriin rottinkikoreihin istutin koeluontoisesti vihersalaattia ja ruiskaunokkeja.

Ostoyrttejä saviruukuissa. Pikkubasilika, viinisuolaheinä ja timjami.

Ilahduttavan paljon tänä kesänä käytössä ollut vesikannu ja puutarhurin omat potut.

Pihalla rehottaa myös luonnonkukkia ja ihan luvan kanssa. 

 Viime vuosina myös metsämansikat ovat löytäneet meille.

Yrttilaatikko, pelargonia (jokavuotuinen pakko-ostos) ja vielä vähän vaiheessa olevan kukkapenkin mullat.

Kohta saan tehdä pestoa mielin määrin. Yrttilaatikossa itsekasvatettuina viihtyvät basilika, persilja ja timjami.

Viinisuolaheinä on ollut kova puskemaan lehtiä. Harva se ilta niitä saa käydä napsimassa.

Myös kesäkurpitsaa ja kurkkua on tuloillaan. Viereisissä kukkalaatikoissa omia kasvatuksia - kosmoskukkaa ja kaunokaista.

Miten järkyttynyt ilme! Pikku Leijona löysi maasta puoliksi nakerretun raa'an mansikan (luultavasti yritti myös itse sen syödä, mutta taisi olla pahaa). Nyttemmin mansikantaimet on suojattu ja ulkopuoliset vieraat pysyvät loitolla.
Pihan tämän hetkinen komistus.

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Tulisiko ensimmäisenä mieleen tehdä juuriselleristä grillisalaattia?

Sellerisalaatti on ilahduttavan monikäyttöinen - se sopii minkä tahansa grillattavan lihan seuralaiseksi.
Juu, ei minullekaan. Sen verran houkuttelevan jutun toimittaja oli kuitenkin onnistunut tekemään Optio-lehdessä (11/2013) tästä sellerisalaatista, että juhannusgrillimenuun se lopulta päätyi. Mitä Herlevin Akseli (reseptin luoja, julkaistu Herlevi liekeissä -kirjassa) ja toimittaja edellä, sitä Pikku Leijonan emo perässä. Näin se homma etenee.

Nyt siis suosittelen salaattia muillekin, siitäkin huolimatta, että juuriselleri herkästi jää monien mielessä kauden tuoreiden antimien varjoon. Jätä ennakkoluulot romukoppaan ja vaihda ainainen (ehkä kuitenkin se huipuin mahdollinen) varhaiskaalisalaatti tähän. Edes kerran kesässä, saatat tykästyä!


 



 RAKUUNALLA MAUSTETTU SELLERISALAATTI

puolikas juuriselleri ohueksi suikaloituna
puolikas kurkku kuorittuna, siemenet poistettuina ja kuutioituna
1/2 dl kapriksia
puolikas ruukku tuoretta rakuunaa hienonnettuna
1 dl täysmajoneesia
2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
pippuria






Kuori ja suikaloi juuriselleri. Oiva apulaite tähän on julienne peeler -kuorija, mutta aivan hyvin homma onnistuu ihan veitsellä leikaten. Kuori myös kurkku, poista siitä keskiosa ja suikaloi tai raasta sekin. Itse tosin tämän vaiheen sovelsin suikaloimalla kurkun kokonaisena salaattiin.

Yhdistä ainekset (suikaleet, hienonnettu rakuuna, kaprikset, majoneesi ja etikka) kulhossa sekoittaen. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Juhannuksena leivonta on mukavan helppoa - kesäkakku Puolen valtakunnan tyyliin



Ei lisättyä (valkoista) sokeria -leivontatestailu jatkuu, ja suklaaherkun jälkeen halusin kokeilla vaaleata kakkupohjaa. Ja sehän onnistui! Jopa yli odotuksien, sillä sen verran usea santsasi sitä juhannuksena kahvipöydässä. Tarjolla oli kuitenkin myös normaalityylin leivonnaisia.

Jauhoina käytin tuttua mantelijauhon ja kookoshiutaleiden yhdistelmää, olen siihen näemmä nyt tyystin jämähtänyt ja tykästynyt. Jossain vaiheessa aion hankkia mm. kookosjauhoa ja jotain makeutusaineita, ihan silkasta uteliaisuudesta. 

Yllättävän positiivinen lopputulos (=makoisa kakku) tarkoittaa sitä, ettei kokeilevan vaihtoehtoinen leivonta jää tähän.




 HUNAJALLA MAKEUTETTU MANSIKKAKAKKU

25 g voita
3 kananmunaa
1 dl ranskankermaa
noin 2 rkl hunajaa
1 1/2 dl mantelijauhoa
1 dl kookoshiutaleita
ripaus suolaa
2 tl vaniljasokeri
1/4 tl ruokasoodaa

2 dl kuohukermaa
1/2 pss (à 20 g) pakastekuivattuja mansikoita
tuoreita mansikoita






Sulata ensin voi ja jätä se sivummalle jäähtymään.

Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin ja vatkaa ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää keltuaisten joukkoon ranskankerma ja hunaja, ja vaahdota nekin.

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Lisää keltuaisvaahdon joukkoon vuorotellen sula voi ja jauhot. Sekoita hyvin.

Aivan lopuksi yhdistä taikina valkuaisvaahtoon varovasti nostellen.

Kaada taikina voideltuun uuni- tai kakkuvuokaan, paista 175 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Anna pohjan jäähtyä kunnolla.

Jauha monitoimikoneella pakastekuivatut mansikat jauheeksi. Vaahdota kerma ja sekoita mansikkajauho sen sekaan. Levitä vaahto (hieman kostutetun) kakkupohjan päälle ja koristele tuoreilla mansikoilla.

Kostutukseen käytin tilkan vettä, jonka ensin kaadoin siihen astiaan, missä jauhoin mansikkajauhon. Näin saa kaikki mansikan aromit talteen. Myös mehua voi käyttää kakun kostuttamiseen.

Kakun koristelu onnistuu mainiosti myös perinteisellä kermavaahdon ja mansikoiden yhdistelmällä. Ja jos haluaa tehdä kerroskakun, suosittelen ainakin tuplaamaan ohjeen määrät.



maanantai 17. kesäkuuta 2013

Taste of Helsinki - kannatti tulla kauempaakin



Olen vieläkin ihan hurmioissa Taste of Helsinki -ruokafestareista! Mikä elämys oli päästä näkemään, kokemaan ja ennen kaikkea maistelemaan eri huippuravintoloiden annoksia. Tämä oli niin hyväntuulinen tapahtuma, etten voi muuta kuin suositella sitä. Paikalle kannatti saapua kauempaakin.

Mikä onkaan parempi tilaisuus ruokadiggarille päästä kokeilemaan gourmeeta kuin tämä? Ihaninta koko konseptissa onkin se hurjan matala kynnys maistaa itselle vieraita ja/tai ennenkokemattomalla tavalla valmistettuja raaka-aineita.

Tapahtumaan oli helppo tulla, järjestelyt olivat ensiluokkaisen toimivat, eikä ainakaan päiväkattauksessa jonoja juurikaan ollut. Sen kun vain haki aina seuraavan annoksen valitsemastaan paikasta.



Pähkinänkuoressa festivaalin idea on se, että 12 ravintolaa (tänä vuonna ne olivat Aito, Ask, Bistro Omat, C, Demo, Gaijin, Juuri, Luomo, Muru, Olo, Smör ja Toscanini) tarjoavat kukin alku-, pää- ja jälkiruokavaihtoehdon. Eli yhteensä 36 annosta on maisteltavissa. Ainoa ongelma piileekin siinä, kuinka osaa valita toinen toistaan herkullisimpien annosten välillä.

Itse pienen pähkäilyn jälkeen kokosin tällaisen menuun. En edelleenkään osaa päättää mikä näistä oli ylivertaisin, se saattaisi olla haukipatee tai sitten possu. Kaikki veivät jokatapauksessa kielen mennessään.

Alkuruoka: Haukipateeta, herukanlehtikurkkua ja punajuurta (Juuri)

Alkuruoka: ”Earthquake” – Luomu kananmuna 64,7 °C, sienitoffee (Luomo)

Pääruoka: Haudutettua viljaporsaan poskea, herkkusientä, tryffeliä ja ryppyporkkanaa (Demo)
 

Jälkiruoka: ”PAVLOVA” – Raparperia ja marenkia (Luomo)

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kanankoipia ja sipuli-hernelisuketta Gordonin tapaan




Räyh ja röyh! Olipas hyvää..


Gordonin keittokirja oli jo hyvän aikaa (lue: monta vuotta) pölyttynyt hyllyssä, ennen kuin tajusin nopeaa selailua syvällisemmin perehtyä siihen. Hölmöä panttausta, sillä rähisevältä kokilta löytyi heti ensi vilkaisulla todella oivallinen resepti. Ruoanlaitto sujui kirjan ohjetta seuraten kuin tanssi. Nyt jätinkin opuksen pyörimään pöydälle, josko siitä näin tajuaisi poimia ideoita hieman useammin.


Kyseessä on siis teos nimeltä Gordon Ramsay omassa keittiössään, ja sieltä ohje kanankoiville ja hernesipulimuhennokselle.


Ruoan raaka-aineet ovat edullisia, resepti on toimiva ja helppo tehdä, eikä ravintoarvoissakaan ole moitittavaa. Mielestäni tämän enempiä perusteluja ei tarvita todetakseen kyseessä olevan laadukas arkiruokaohje.




KANANKOIPIA SIPULIN JA HERNEIDEN KERA
(neljä annosta)

4 isoa kanankoipea
2 rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
pieni kourallinen timjaminoksia
1 iso valkosipulinkynsi kuorineen murskattuna
20 g voita
1 1/2 dl vettä

Herne-sipulimuhennos:
25 g voita
200 g pikkusipuleita kuorittuina (käytin salottisipulia)
muutama timjaminoksa
600 g herneitä, pakasteherneet sulatettuina
1 1/2 dl vettä
suolaa, mustapippuria
gem-salaattia (käytin jäävuorisalaattia)




Ensin oliiviöljy kuumennetaan isolla paistinpannulla. Mausta kanankoivet tasaisesti suolalla ja mustapippurilla. Paista koivet öljyssä kullanruskeiksi, noin parin minuutin ajan per puoli.

Lisää timjami, valkosipuli, voi ja vesi pannuun. Alenna lämpöä, peitä pannu osittain kannella ja anna hautua reilun puolen tunnin ajan (tai kunnes koivet kypsiä). Käännä koivet puolessa välissä paistoa.

Sillä välin kun koivet hautuvat, valmista sipuli-hernepaistos. Sulata voi pannulla ja kuullota siinä miedolla lämmöllä sipulit pehmeiksi, älä kuitenkaan ruskista. Lisää timjaminoksat, herneet ja vesi. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja anna porista hiljalleen noin viiden minuutin ajan. Kun vesi on melkein kokonaan haihtunut, lisää vielä salaatti paistoksen sekaan ja jatka paistamista enää hetkisen.

Levitä herne-sipulimuhennos isolle vadille ja asettele kanankoivet päälle. Tarjoile heti.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Pientä ja suloisen makeaa - mansikkaclafoutis


En ole tänä vuonna malttanut olla ostamatta ulkomailta rahdattuja mansikoita, en sitten millään. Marjakojun ohi täytyisi varmaan kulkea laput silmillä ja pyykkipoika nenässä, onnistuisinkohan sitten. Niin, ja kaiken kukkuraksi ei kotimaisten mansikoiden kypsymiseen ole edes pitkä aika.

Tässä kaltaisilleni hätähousuille kiva jälkkärivinkki. 

PS. Hunajan (tai muun makeutuksen) kanssa ei tässä kannata liioitella, ettei mansikan oma hienostuneen raikas maku peity.




MANSIKKACLAFOUTIS
(ohje kahdelle)

voita vuoan voiteluun

tuoreita mansikoita
2 kananmunaa
1-2 rkl hunajaa
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
3 rkl kookoshiutaleita
2 1/2 rkl mantelijauhetta
1 dl kermaa

pinnalle kookos- tai mantelilastuja





Voitele vuoka ja lisää pohjalle siivotut mansikat. Mansikoita kannattaa laittaa reippaasti, isoimmat mollukat lohkoittuina, mutta on hyvä muistaa niiden jonkun verran vetistävän paistosta.

Vatkaa kananmunat käsin kuohkeaksi. Lisää mausteet. Sekoita kookoshiutaleet ja mantelijauhe keskenään, ja lisää nekin taikinaan.

Lopuksi lisää kerma, sekoita tasaiseksi ja kaada taikina mansikoiden päälle.

Pinnalle voi ripotella kookos- tai mantelilastuja.

Paistetaan 175 asteessa noin 40 minuuttia. Jos paistos on syvä, paistoaika voi olla pidempi.
 


sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Ihana minttu ja elämän minimaalisen pienet ongelmat


Piti selvittää eräs minttuinen probleema tässä jokin aika sitten. Reilunkokoinen, puoliksi napsittu minttupuska oli pyörinyt tiskialtaan liepeillä jo muutaman päivän ja oli aika hankkiutua siitä eroon. Siis muulla tavalla kuin nappaamalla se menemään. Ja sillä hetkellä kun kysymykseen ei tullut mojito-drinkin sekoittelu tai lammaspaistin maustaminen, oli keksittävä jotain muuta.

On olemassa yrttejä, joita en osaa yhdistää suoraan tiettyihin ruokiin niin, että makuyhdistelmä olisi toimiva. Hyvä esimerkki on tämä minttu, varsinkin kun kyseinen puska oli vahvanmakuinen minttu, joka sinällään hurmasi (se tuoksu!). Sen huomaa, mten pinttynyt tapa sitä on kokata aina samoista vakioyrteistä eli basilikasta, persiljasta, ruohosipulista, timjamista jne.

Mielikuvituksen puutostilan vallitessa käytin sitten yrtin kastikkeeseen. Se kannatti, sillä siitä tuli lisuke, mikä käy melkein minkä tahansa ruoan kanssa. Se sopii salaatin, kalan, kanan, grillatun lihan tai kasvisten kylkeen, eli käyttötapoja on paljon. Niin paljon, ettei se ainakaan käyttämättä jää.


RAIKAS MINTTU-JOGURTTIKASTIKE

2 dl maustamatonta jogurttia
muutama oksa tuoretta minttua (noin 1/2 dl)
loraus limen/sitruunan mehua
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä pinnalle

Kaada jogurtti tarjoiluastiaan ja notkista se. Sekoita mukaan kevyesti rouhittu minttu, suolaa ja mustapippuria. Purista myös limen- tai sitruunanmehua raikastukseksi. Anna kastikkeen maustua hetken aikaa.

Ennen tarjolle asettamista kastikkeen pinnalle voi lorauttaa oliiviöljyä.