torstai 30. elokuuta 2012

Kvinoasalaatti paahdetuilla kesäkurpitsoilla ja shoppailuvinkki


Joskus vähemmän on enemmän. Olin suunnitellut tähän käytettäväksi vaikka ja mitä, mutta huomasin salaattia syödessä sen olevan mainion makuista näinkin vähillä raaka-aineilla. Viime aikoina olen huomannut muutenkin, että kilometrien pituiset reseptit lähinnä puuduttavat. No, on niillekin aikansa tietty.

Perusidean salaatin valmistamiseen nappasin siskoilta, Nellen vinkkaus paahtaa kasvikset ja siemenet samanaikaisesti uunipellillä oli toimiva. Suorastaan rakastan niksejä, joilla nopeuttaa ja helpottaa ruoanlaittoa.

Kvinoa tuli mukaan salaattiin ihan vain siitä syystä, että sitä teki kovasti mieli. Mikäpäs siinä, tämä super-ruoka teki salaatista samalla täyttävämmän.


PAAHDETUT KESÄKURPITSAT JA SIPULIT KVINOALLA

1-2 kesäkurpitsaa
1 iso sipuli
puoli kourallista erilaisia siemeniä
oliiviöljyä
mustapippuria
ripaus suolaa

1 dl kvinoaa
2 dl vettä keittämiseen

tuoretta pinaattia kourallinen

Lohko kesäkurpitsasta samankokoisia siivuja uunipellille. Poistin enimmät siemenosiot vetisyyden välttämiseksi (nuukana nakkasin ylijäämät samanaikaisesti kiehuvaan kasvismuhennokseen). Lohko myös sipuli kesäkurpitsojen sekaan. Lorauta kasvisten päälle oliiviöljyä, sekä rouhaise hieman pippuria ja suolaa. Lopuksi ripottele siemenet joukkoon. Paahda uunissa 200-225 asteessa uunista riippuen niin, että kesäkurpitsat alkavat saamaan hieman väriä.

Keitä kvinoa sillä aikaa, kun kasvikset paahtuvat. Mittaa ainekset kattilaan ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin vartin verran. Kaada kattilasta ylimääräiset vedet pois.

Yhdistä kvinoa ja uunissa paahtuneet ainekset (hieman jäähdyttyä) kulhoon. Revin myös vähän pinaattia lisukkeeksi salaattiin. Tarkista maku ja nauti. On hyvää!


PS. Onko kaikille jyväskyläläisille tuttu Viherlandian lähistöllä sijaitseva Äijälän tila? Itse kävin siellä eilen ensimmäistä kertaa ja tulin kotiin iso läjä tuoreita vihanneksia mukanani. Eli sieltä voi käydä ostamassa kasvimaan antimia suoraan pellosta (ne nyhdetään sitä mukaan mullasta kun kertoo mitä aikoo ostaa). Ihana paikka, käykää ihmeessä. Nyt siellä alkaa olla sato parhaimmillaan ja valikoimaa riittää: löytyy erilaisia vihanneksia, yrttejä ja marjoja.


maanantai 27. elokuuta 2012

Tunnelmia ravintolapäivästä - kuinkas sitten kävikään?

"Puitteiden ollessa valmista ja piirakat aseteltuna lautasille ravintolan "ovet" aukaistiin."

Jo parina edellisenä ravintolapäivänä on kovasti tehnyt mieli jonkunlainen tempaus järjestää, ja alustavia, melko varteenotettaviakin suunnitelmia pop-up -ravintolaan on ollut. Lopulta kuitenkin aina rohkeus ryhtyä hommaan on puuttunut.

Tämänkertaisen ravintolapäivän kohdalla vatvomiseen tuli stoppi, kun minua pyydettiin kolmen muun ruokabloggaajan seuraksi perustamaan piirakkakahvila. Porukalla oli mukavampi ja helpompi osallistua tapahtumaan. Päätös oli siis helppo tehdä ja pian oltiinkin täydellä tohinalla suunnittelemassa Neljän piirakan tähden -ravintolan ja tarjoilujen yksityiskohtia.

"Pian saimmekin myydä ei-oota."

Kuukauden verran hommaa pähkäiltiin ja suunniteltiin. Pidettiin palavereja, keskusteltiin netin välityksellä ja kukin tahoillaan hioi oman myyntiartikkelin reseptin sopivaksi. Tähän väliin voisin mainita, että "muutama" erilainen mustikkapiirakka on tullut leivottua tänä kesänä.

"Myös Louhisaaren juoma myytiin viimeistä pisaraa myöten."

Ravintolapäivän koittaessa saavuimme tapahtumapaikalle Kankaan tehdasalueelle. Mukava ihmisvilinä jo siinä vaiheessa hieman yllätti, mutta varsinainen yleisöryntäys koettiin myynnin alettua. Ja kappas, alle tunnissa koko homma oli ohi, jokaikinen piirakkapala myytiin. Pelko seuraavan viikon piirakkaähkystä oli osoittautunut turhaksi.

Arvio menekistä meni siis täysin metsään. Olo oli samaan aikaan onnellinen mutta toisaalta nolo, sillä turhan moni innokas asiakas joutui poistumaan tyhjin käsin. Onneksi tapahtumassa oli muitakin pop-up -ravintoloita mukana, eikä ihmisten ravintolakokemukset olleet yksin meidän piirakoiden varassa.

"Ihmiset silminnähden nauttivat tapahtumasta suotoisan sään vallitessa."

Paljon opittiin päivästä ja saimme hyvää kokemusta seuraavia mahdollisia tempauksia varten. Pidän tapahtuman konseptista todella paljon, tämä sekä asiakkaan että ravintoloitsijan näkökulmasta sanottuna. Sen vuoksi toivoisinkin ravintolapäivälle mahdollisimman pitkää ikää. Saapa nähdä miten kauan ilmiön suosio jatkuu.

Nostan hattua tapahtuman järjestäjille, tällaisia sunnuntai-iltapäivän viettomahdollisuuksia ei ole liikaa. Entisen tehtaan ympäristön hyötykäyttö kaupungilaisten iloksi tällä tavoin on mainiota, vaikkakin laiha lohtu siihen nähden, että iso työnantaja lopetti toimintansa.

"Kotiin ei tarvinnut viedä kuin typötyhjät rasiat."

Ravintolassa myynnissä olleista piirakoista tarkemmin täällä.

"Myytävät mustikkapiirakkapalat näyttivät tältä. Kuvan otti Tiia Lehtinen."

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Ravintolapäivän mustikkapiirakka vaihe vaiheelta


Meidän Neljän piirakan tähden -ravintolassa yhtenä vaihtoehtona oli sitruunainen mustikkapiirakka. Se on versio jo aiemmin tekemästäni vaniljaisesta mustikkapiirakasta.

Kinuskikissan hyvää ohjetta oli helppo lähteä varioimaan. Vanilja ja mustikka on loistava yhdistelmä sekin, mutta kaipasin hieman vahvempaa makua melko miedon marjan rinnalle. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Piirakka on siinäkin mielessä kätevää tarjottavaa, se kun ei välttämättä kaipaa muuta lisuketta kuten vaniljakastiketta. Mehevyyttä piisaa riittävästi kiisselikerroksen ansiosta.


SITRUUNAINEN MUSTIKKAPIIRAKKA

Ohje on mitoitettu halkaisijaltaan melko kookkaalle vuoalle (26-28 cm).

pohja:
150 g margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

täytekiisseli:
¾ dl perunajauhoja
½ dl sokeria
4 dl kevytmaitoa
1 keltuainen

200 g sitruunarahkaa tai vaihtoehtoisesti maitorahkaa maustettuna sitruunamehulla, sitruunankuoriraasteella ja sokerilla
1 kananmuna

pinnalle:
6 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja
(2 rkl sokeria)


Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa sekaisin. Varaa toiseen kulhoon tarvittava määrä margariinia sekä sokeria.


Vatkaa rasva ja sokeri tasaiseksi.


Riko joukkoon kananmuna ja jatka vatkaamista niin, että taikinasta tulee kuohkeaa. Lisää lopuksi jauhot sekaan erissä ja vatkaa ainekset tasaiseksi.


Ota taikina kulhosta ja muotoile käsin palloksi. Suojaa taikina esimerkiksi muovikelmulla ja laita jääkaappiin viilenemään. Näin se on helpommin työstettävissä vuoan pohjalle. Käytin margariinia pohjan tekoon, mielestäni se on voita helpompaa leivonnassa. Voi kun tuppaa kovettua aika lailla. Maussa margariini tietenkin häviää.


Pohjan kovettuessa jääkaapissa on hyvää aikaa tehdä täytekiisseli. Jos käytät maustamatonta maitorahkaa, aloita pesemällä sitruuna. Raasta sitruunasta kuorta ja purista siitä mehu astiaan. Mielestäni yhden sitruunan kuori ja mehu riittävät, sopivaa määrää voi itse tarkastaa maistelemalla. Myös sokeria voi halutessaan laittaa.


Mittaa kattilaan perunajauhot ja sokeri. Kuumenna kattilaa miedolla lämmöllä samalla lisäten maitoa vähitellen sekaan. Sekoita keltuainen joukkoon vispilällä. Muista hämmentää maitoa koko ajan. Kun maito pulpahtaa muutaman kerran, ota kiisseli pois liedeltä.

Mausta jo hieman jäähtynyt kiisseli sitruunarahkalla tai maitorahkan ja sitruunan mehun+kuoren+sokerin yhdistelmällä. Lisää myös yksi kananmuna ja sekoita kiisseli tasaiseksi.


Voitele piirakkavuoka ja taputtele taikinapallo siihen tasaisesti. Tässä vaiheessa voi ottaa jauhoja avuksi, jos taikina edelleenkin tarrautuu liiaksi sormiin.

Kaada kiisseli pohjan päälle.


Ripottele pohjan päälle mustikoita. Jos käyttää tuoreita mustikoita, niin ei välttämättä tarvitse perunajauhoja laittaa niiden joukkoon. Toki nätimmin mustikat paistuvat perunajauhotettuna kuin ilman. Itse en ole sokeria enää lisännyt marjojen joukkoon, siinäkin kannattaa mennä omien mieltymysten mukaan.

Mustikoiden määrä ohjeessa (6 dl) on mielestäni yläkanttiin. Laitoin tähän piirakkaan ehkä puolet siitä. Tietenkin jos haluaa oikein mustikkaisen piirakan, niin siinä tapauksessa 6 dl on hyvä määrä. Tällöin kiisseli jää mustikkapäällyksen alle piiloon.

Paista piirakkaa uunista riippuen 175-200 asteessa 45 minuuttia. Piirakan suojaaminen foliolla kannattaa, näin reunojen pohjataikina ei pääse tummumaan ikävästi.

Mukavia leipomishetkiä!

Muiden piirakoiden ohjeita voi käydä katsomassa näistä blogeista (ohjeet päivitetään piakkoin):
- Henskiksen omenapiirakka
- Katiskattaren broileripiirakka
- Makuturistin kasvispiirakka sekä Louhisaaren juoma

Kerron myöhemmin tunnelmia itse ravintolapäivästä. Aivan mahtava iltapäivä takana, sää suosi hurjista ennustuksista huolimatta ja porukkaa riitti tapahtuma-alueen täydeltä. Iso kiitos teille ihanat blogisiskot hienosta kokemuksesta ja kiitos myös kaikille ravintolamme asiakkaille!

torstai 16. elokuuta 2012

Neljän piirakan tähden Jyväskylän ruokakarnevaalissa!

"Ettei vaan olisi ainakin mustikkapiirakkaa tarjolla..?"

Keskisuomalaiset herkkusuut huomio!

Tervetuloa tulevana sunnuntaina (19.8) maistelemaan erimakuisia piirakoita Kankaan tehdasalueen ravintolapäivätapahtumaan. Neljä kokkaavaa bloggaajaa kokoaa intonsa ja tarmonsa yhteen. Eli avaamme klo 13 Henskiksen, Katiskattaren ja Makuturistin kanssa ikioman Neljän piirakan tähden -piirakkakioskin. Tarjolla oleviin niin suolaisiin kuin makeisiinkin piirakoihin on hyödynnetty mahdollisimman paljon syksyn tuoretta satoa. Juomana tarjolla on Makuturistin tekemää Louhisaaren juomaa.

Ruokakarnevaalin ja lukuisten pop-up –ravintoloiden lisäksi tapahtumassa on luvassa kirppismyyntiä, joten paikalle kannattaa saapua tyhjin vatsoin herkuttelemaan ja tekemään löytöjä.

Lisätietoa tapahtumasta Jyväskylän Kankaan -kotisivuilta sekä facebook-sivuilta.

Lisätietoa Neljän piirakan tähden -ravintolasta facebook-sivuilta.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Elokuu: Yrttiset fetalihapullat juurespedillä


YRTTI-FETALIHAPULLAT JA UUNIJUUREKSIA

uunijuurekset:
5 pientä porkkanaa
pala lanttua
1 iso sipuli
öljyä
mustapippuria
suolaa
tuoretta oreganoa

lihapullat:
1-1 1/2 dl ruokakermaa
3/4 dl korppujauhoja
1 tl mustapippuria
1/2 tl yrttisuolaa
3 pientä salottisipulia
1 iso valkosipulinkynsi
kourallinen tuoretta persiljaa
noin 1/2 dl kalamataoliiveja pilkottuna pieneksi
noin 75 g fetajuustoa
1 kananmuna
400 g nauta-sikajauhelihaa

Tee ensin juurekset. Kuori ja pilko huoneenlämpöiset porkkanat ja lanttu uunivuokaan. Lisää sipuli lohkoina. Lorauta sekaan öljyä sekä mausteet. Pyöräytä ainekset sekaisin ja paista 175 asteessa sen aikaan kun valmistat lihapullat.

Kaada ruokakerma ja korppujauhot kulhoon. Anna niiden turvota vähän aikaa. Lisää sekaan mausteet, silputut sipulit, rouhittu persilja, oliivit sekä fetajuustomuru. Riko myös kananmuna joukkoon. Sekoita. Lopuksi lisää ainesten joukkoon jauheliha ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Pyörittele taikinasta pullia. Ota juuresvuoka uunista ja lado pullat päällimmäiseksi. Nosta lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä puolisen tuntia.


Miten paljon omia kokkailuja tohtii kehua? En osaa sanoa, mutta nämä veivät kielen mennessään. Huojentavaa oli todeta pullien onnistuvan myös näin uunissa paistaen. Viime kuussa kun epäilin pannulla paistettujen pullien mehevyyden johtuvan pelkästään valmistustavasta.

Uskaltaisin jo tässä vaiheessa vuotta todeta, että tästä omasta pikku haasteesta on ollut todellista hyötyä. Tietty tuntuma maustaa lihapullat löytyy vähitellen.


Idea tämänkertaisiin pulliin tuli uusimmasta Me-lehdestä. Ohje lihapullille ja juureksille näytti houkuttelevalta, ja varmasti sekin kokeilun arvoinen olisi. Ohjeessa pullat olivat saaneet sulatejuustotäytteen.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Salaatti ja sen kastike


Tämänkertaisen salaatin ollessa tyyliltään perusarkilisukesalaatteja "hienompaa", sen kastike on varsin konstailematon. Voisi puhua mielestäni salaatinkastikkeiden perusversiosta. Perusjutut on hyvä olla hanskassa, ennen kuin lähtee enemmän kikkailemaan, näinhän se menee.

Kastikkeen ohje on napattu Villa Ainala Cuisine -blogista. Sieltä voi käydä katsomassa myös muita ideoita kattavasta kastikejutusta, suosittelen!


Salaatista sen verran, että sinihomejuusto tekee siitä itselleni hieman eksoottisemman. Kuulostaa pöhköltä, mutta en vieläkään varma, miten suhtautuisin sen makuun. Salaateissa ja varovaisesti annosteltuna se on ok, mutta totaalista ihastumista ei ole vielä tapahtunut.

Muutoin tämä juusto-hedelmä-pähkinä -yhdistelmä toimii kohdallani salaatissa enemmän kuin hyvin. Se on luksusruokaa ja sopii erityisesti tilanteisiin, milloin saa syödä rauhassa nautiskellen ja makuja maistellen. Pisteenä iin päälle salaatissa olisi ollut grillattu kana, tällöin myös sen luonne olisi muuttunut alkupalasta/lisukkeesta kunnon mahantäytteeksi.

SINIHOMEJUUSTO-PÄHKINÄSALAATTI

salaattia
sinihomejuustoa
pähkinöitä
viinirypäleitä

Revi huuhdellut salaatinlehdet pienemmäksi. Murustele sinihomejuustoa makusi mukaan. Ripottele mukaan pähkinöitä. Tähän salaattiin käytin parapähkinöitä, joita lohkoin vähän pienemmiksi. Viipaloi myös viinirypäleitä tai muita hedelmiä joukkoon.

Lisää salaattiin kastiketta juuri ennen tarjoilua.


PERUSKASTIKE SALAATILLE

1 rkl valkoviinietikkaa
1 tl hunajaa
2-3 rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria

Sekoita hunaja, etikka ja öljy keskenään ja mausta.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Vaniljainen mustikkapiirakka


Nyt marjasesongin aikaan monen kotona herkutellaan mustikkapiirakalla. Varioita piirakkaan löytyy vaikka miten paljon. Ehkä perinteisin tapa on ripotella mustikat pohjalle ja levittää niiden päälle kermaviili-kananmuna-sokeriseos. Se on hurjan hyvää (ehkä parasta), sitäkin on tullut tänä kesänä tehtyä. Kokeilunhalusta tein tällä kertaa Kinuskikissan herkulliselta kuulostavan vanilja-mustikkapiirakan.

Piirakka on helppo tehdä, vaikka ensivaikutelma on hieman työläs pohjineen ja kiisseleineen. Eri työvaiheet kuitenkin limittyvät mukavasti, pohjan viilentyessä jääkaapissa on hyvin aikaa tehdä kiisseli jne. Toki ainahan hommaa helpottaa valmispohjan käyttö, se on hyvin suosittu tuote myöskin meidän keittiössä.

Seurasin orjallisesti Kinuskikissan ohjeistusta, ne kun tunnetusti toimivat. Ainoastaan pohjasta jätin kardemummamausteen pois, arvelin sen olevan niin parempaa. Nämä ovat niitä makuasioita tietysti.

Ohje on mitoitettu halkaisijaltaan melko kookkaalle vuoalle (26-28 cm).

pohja:
150 g margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(1 rkl kardemummaa)

täytekiisseli:
¾ dl perunajauhoja
½ dl sokeria
4 dl kevytmaitoa
1 keltuainen
1 vaniljatanko
200 g vaniljarahkavalmistetta (Sunnuntai)
1 kananmuna

pinnalle:
6 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria

Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa sekaisin. Vaahdota toisessa kulhossa huoneenlämpöinen margariini ja sokeri. Riko kananmuna sekaan ja jatka vatkaamista. Lopuksi lisää kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi.

Muotoile taikina yhdeksi köntiksi ja vuoraa esimerkiksi kelmulla. Laita taikinapaketti hetkeksi jääkaappiin kovettumaan.


Tällä välin tee vaniljakiisseli. Mittaa kattilaan perunajauhot ja sokeri. Kuumenna kattilaa miedolla lämmöllä ja lisää maito vähitellen sekaan. Sekoita keltuainen joukkoon vispilällä. Lisää halkaistu vaniljatanko. Muista hämmentää maitoa koko ajan. Kun maito pulpahtaa muutaman kerran, ota kiisseli pois liedeltä.

Poista kiisselistä vaniljatanko. Jos vaniljan makua haluaa tehostaa, kannattaa kaapia myös sisuksen siemenet. Lopuksi lisää kiisselin sekaan vaniljarahkavalmiste sekä kananmuna huolellisesti sekoittaen.

Ota pohjataikina jääkaapista ja voitele vuoka. Taputtele taikina tasaisesti vuokaan. Jos taikina tarttuu näppeihin, kannattaa ottaa avuksi vehnäjauhot. Kun pyörittelee sormenpäitä jauhoissa, taikinan levitys onnistuu helposti.

Levitä kiisseli pohjan päälle. Itselläni kiisselistä tuli melko tönkköä, mutta kuitenkin levittyvää. Sekoita mustikat, perunajauhot ja sokeri, varsinkin jos käyttää pakastettuja marjoja. Tuoreita marjoja käytettäessä perunajauhoja ei välttämättä tarvitse.

Paista piirakkaa uunista riippuen 175-200 asteessa 45 minuuttia. Piirakan suojaaminen foliolla kannattaa, näin reunojen pohjataikina ei pääse tummumaan ikävästi.


Piirakasta saa leikattua viivasuoria ja nättejä paloja, kun malttaa antaa piirakan tekeytyä ja jähmettyä kunnolla. Mieluiten siis seuraavaan päivään. Toki se on pelkkä kosmeettinen haitta, sillä piirakkaa pystyi tarjoamaan jo muutaman tunnin päästä, niin kuin kuvista on nähtävissä. Täyte ei ollut valuvaa ja pohja leikkautui helposti liikaa murenematta.