maanantai 7. maaliskuuta 2011

Tuliaisia Helsingistä

Helsingin reissun ruokatuliaisina lihan lisäksi toin jugurttia ja teetä. Nämä olivat heräteostoksia Ruohonjuuresta.


Teehyllyn nähdessäni muistelin kuulleeni tästä Clipper-merkkisestä teestä aiemminkin ja näinhän olikin, kotiin päästyäni totesin lukeneeni siitä Liemessä -blogista.

Makuja niissä oli vaikka miten paljon, niin paljon että valinnanvaikeus iski. Normaalisti kotioloissa juon lähinnä vihreää teetä tai vaniljanmakuista mustaa teetä. Jos sitruunaa sattuu olemaan tuoreena, puristan siitä mehua vihreän teen joukkoon. Näiden makumieltymysten takia varmaan päädyin vanilja- ja sitruuna-inkivääriteehen.


Tällaista kotijugurttia olen pitkään halunnut maistaa, ja nyt tuli tilaisuus mitä ei voinut ohittaa. Näitä Paavolan kotijuustolan jugurtteja oli tarjolla muutamia eri makuja, mm. ainakin mansikkaa tämän vaniljan lisäksi. Nyt valinnanvaikeutta ei ollut laisinkaan, sen verran vaniljajugurtti-addikti tuppaan olemaan, että päätös oli helppo tehdä.

Sattumalta huomasin hiihtolomalla porukoiden luona vanhaa Kodin Kuvalehteä (03/2011) selatessani, että nimenomaan tämä Paavolan kotijuustolan jugurtti oli valittu lehden Vuoden paras 2011 -kisassa yhdeksi voittajaksi. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa ja kohteina olivat ruoka-alan oivallukset.

Mielenkiinnolla luin artikkelin läpi, olinhan juuri muutamaa päivää aiemmin maistellut kyseistä tuotetta. Jutussa kerrotaan, että jugurtti valmistetaan lähitilojen käsittelemättömästä maidosta ja hapatteena käytettävä Bulgarian jugurtti lisätään maidon jäähdyttyä 40 asteeseen. Tuote on valmista jugurttia noin neljän tunnin kuluttua.

Hauska pointti oli jugurtin nimen, Hannen, alkuperä. Jugurtti on nimittäin nimetty Hanne-nimisen lehmän mukaan!

En ihmettele yhtään, että tämä kotijugurtti on palkittujen joukossa, huippuhyvää jugurttia kun on. Ainoastaan yllätyin tuotteen koostumuksesta, jostain syystä oletin sen olevan paksumpaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti