maanantai 13. helmikuuta 2012
Broileripiirakkaa, mauste-elämyksiä ja tassuttelua
Halusin tehdä suolaisen piirakan, johon en käyttäisi valmiiksi maustettuja tuorejuustoja/ruokakermoja/rahkoja, marinoiduista broilerisuikaleista puhumattakaan. Tarkoitus oli siis saada omin mausteviritelmin yhtälailla maistuvaista aikaiseksi kuin nekin piirakat, joihin jotain edellä mainittua olen käyttänyt.
Tämä on taas askel eteenpäin maustamisen jalon taidon omaksumisessa. Samalla kun mausteita lisäilen, maistelen koko ajan tuotoksia ja tuumailen mitähän sitä lisäilisi vielä tai mitä on jo tarpeeksi. Mukavan haastavaa hommaa ja koko ajan oppii lisää.
Toki en millään tavoin halua väheksyä (tai olla käyttämättä) näitä kaupan valmistuotteita, käteviähän ne ovat. Ja nopeuttavat/helpottavat usein ruoanlaittoa. Niinkuin nytkin tuo pakastepohja, helppohan se olisi ollut tehdä itsekin, mutta nopeutin piirakan valmistumista sen osalta. Eli puolivalmis/valmistuotteet ovat ihan jees, mutta haluan myös osata maustaa ruokia tarvittaessa itse, alusta loppuun saakka.
BROILERIPIIRAKKA
1 pakastepiirakkapohja
täyte:
300 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
öljyä
soijakastiketta
hunajaa
mustapippuria
1 sipuli
1/2 kesäkurpitsa
aurinkokuivattuja tomaatteja
suolaa, mustapippuria
kuivattuja basilikanlehtiä
kuivattua timjamia
munaseos pinnalle:
2 kananmunaa
1 prk ranskankermaa
sinappia
sitruunamehua
ruohosipulia
mustapippuria
suolaa
Kypsennä broilerisuikaleet öljyssä paistaen. Mausta soijalla, hunajalla ja mustapippurilla. Siirrä kypsät suikaleet lautaselle ja lisää sipuli- ja kesäkurpitsalohkot pannulle. Lisää tarvittaessa öljyä. Kuullota kasvikset pehmeäksi. Mausta yrteillä, mustapippurilla ja suolalla.
Riko kananmunien rakenne kevyesti haarukalla. Lisää munaseoksen loput ainekset ja mausta mieleiseksi. Sekoita tasaiseksi tahnaksi.
Esipaista piirakkapohjaa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Lisää sen jälkeen broilerit, kasvikset, aurinkokuivatut tomaatit ja munaseos vuokaan. Jatka paistamista noin 10 minuuttia tai sen verran että munaseos on hyytynyt.
Täytteen määrän kanssa kävi hassusti, se ei olisi millään mahtunut siihen vuokaan, mihin pohjan olin taputellut. Hetken tuumailtua tilannetta, kippasin loput täytteistä toiseen pieneen vuokaan ja sen perään sitten loput munaseoksesta. Siihen vielä päälle leikkasin mozzarellajuustosiivuja ja paistoin tätä pohjatonta piirakkaa, kunnes se oli hyytynyt.
Olimme viikonlopun vanhempieni koiria hoitamassa, he kun itse olivat matkoilla. Homma toimii hyvin niin, että Pikku Leijona on meidän reissujen ajan porukoilla hoidossa ja kun he ovat poissa, niin me mennään sinne talon vahdiksi. Helppoa hommaa, mikäs siinä mukavia ja tuttuja koiruuksia hoitaa ja viihdyttää.
Aikani kuluksi nappailin muutaman kuvan koirista. Taas sai todeta, miten paljon helpompaa ruokakuvaaminen on. Lautasen kun laittaa pöydälle, se pysyy siinä kiltisti yhdessä paikassa hievahtamatta. Nyt vaikka kuvauskohteet olivat melko väsynyttä sorttia, kuvaaminen oli siltikin, hmm, haastavaa. Näissä kuvissa on yksi lempparikoirani, Halle.
Pikku Leijonakin tuli kuvaussessioon mukaan, varsinainen linssilude kun on. Melko pian sekin kyllästyi ja vääntäytyi kaverin kylkeen huilimaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Piirakassa on kyllä todella herkulliset värit, kauniita kuvia! Ja samalla hinnalla syntyi pohjatonkin piiras... hätä on keksintöjen äiti! ;)
VastaaPoistaTotta, turha jäädä sormi suussa ihmettelemään jos aineksia jää yli, aina ne jotenkin voi hyödyntää :)
VastaaPoista