Toisen kerran ansaan

Heti mustikkaisen leivonnaisen jälkeen toinen ajankohtaan sopiva herkku. Koska kotimaan omppukausi on kuumimmillaan, olisi minusta suorastaan synti jättää hyödyntämättä hyvä leipomusraaka-aine.

Tähän ansaan päädyin jo toistamiseen. Alkukesästä piirakan pääosassa oli raparperi, tällä kertaa siis omena. Ei heti muistu mieleen helpompaa ja herkullisempaa ohjetta. Tähän ei tarvitse edes vatkainta, ja siltikin se vie kielen mennessään. Ja onpahan piirakka sen verran mehukas kermarahkan takia, ettei se välttämättä tarvitse vaniljakastiketta tai -jäätelöä kyytipojaksi.

Nämä varioitavat ansa-piirakat ovat todellakin päätyneet tämän talouden vakioresepteihin.

OMENA-ANSA

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

100 g voita

150 g vaniljajugurttia

1 muna

Täyte:

noin 1/2 l omenapaloja

2 prk (á 250 g) kermarahkaa

1 dl sokeria

3 munaa

Pinnalle:

puolet pohjataikinasta

Pilko omenat pieniksi kuutioiksi. Puoleen litraan meni noin viisi kotimaista omenaa.

Sulata voi.

Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää sulatettu voi sekoittaen joukkoon.

Ota pohjataikinasta puolet toiseen astiaan. Lisää toiseen puoliskoon yksi kananmuna ja vaniljajugurtti. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja painele voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 30 cm ja korkeus noin 4 cm).

Ripottele omenat pohjan päälle.

Sekoita rahka, sokeri ja kananmunat keskenään. Lisää seos omenakuutioiden päälle.

Aivan päällimmäiseksi murustele jäljelle jäänyt pohjataikinan puolikas.

Paista piirakka kypsäksi uunin alatasolla 200 asteessa noin 40 minuutin ajan.

Klassikkomuffinssit

Mustikka plus valkosuklaa on aivan loistava yhdistelmä makeaan leivontaan. Näitä muffinsseja olen tehnyt iät ja ajat ja ovatpa nämä blogien kestosuosikkeja olleet siitä lähtien kun ylipäätään sellaisia on pidetty. Hämmästyinkin kun huomasin, ettei näitä mustikka-valkosuklaaihanuuksia löydy täältä omastani ollenkaan. Outo juttu.

Jotenkin näistä muffinsseista tuli nostalgisesti mieleen eräs yksittäinen blogipostaus ja se on tämä. Marien "Sekasopan" muffinssit vuodelta 2006. Näin ne vaan vuodet vierivät, ja jotakin jää aina muistin sopukoihin.

Marien ohjeella tulee todella ihania muffinsseja (testattu on), mutta tällä kertaa tein Kermaruusun blogista löytyvällä reseptillä. Helppoja tehdä kuin mitkä.

MUSTIKKA-VALKOSUKLAAMUFFINSSIT

 100 g voita

1 dl sokeria

2 kananmunaa

2½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa

1½ dl mustikoita (käytin 200 g pakastettuja)

60g valkosuklaata

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen vatkaten.

Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne taikinaan erissä. Tämän jälkeen sekoita joukkoon maito sekä paloiteltu valkosuklaa.

Aivan viimeiseksi kääntele mustikat taikinan sekaan.

Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Koristelumateriaalin puutteessa improvisoin jääkaapista löytyneestä ranskankermasta ja valkosuklaalevyn lopusta kuorrutteen. Eli kohtuu jämäkän ja erittäin makean tahnan sai kun sulatti noin 70 g valkosuklaata ja lisäsi joukkoon noin desin verran ranskankermaa.

Juustolla aina parempaa - pari resepti-ideaa uutuustuotteesta

Maustettu juustoraaste, mikä keksintö! Ainakin tällaiselle juustojen suurkuluttajalle tämä on aivan loistava juttu. Vaihtelua ruoanlaittoon erittäin maukkaalla tavalla saa käyttämällä tätä Valion texmexin makuista juustoraastetta. Se on sopivasti näpsäkän tulinen antaen uudenlaista särmää tuttuihin ruokiin.

150 gramman pussi on kätevän kokoinen, ja se on helppo avata repäisemällä. Sinänsä pikku juttu, mutta ärsyttäähän se kesken kokkailun penkoa saksia tai puukkoa pussin aukaisua varten. Raasteeseen on käytetty muun muassa Valion Oltermanni Cheddaria ja se on maustettu chilillä, jalapenolla, timjamilla, persiljalla ja mustapippurilla. Tuote on laktoositon.

Innostuin samantien kuullessani tästä tuoteuutukaisesta ja olenkin kokeillut texmex-juustoraastetta jo vaikka mihin. Oikeastaan aivan kaikkeen mihin olisin tavallistakin raastetta laittanut. Ja melko harvassa ovat ne ruoat, mihin ei jonkinlainen juusto kävisi. Valion sivuilta voi käydä hakemassa kivat ideat ja toimivat reseptit juustoraasteiden käyttöön.

Jos omaa yhtään viehtymystä tuliseen ja texmex-henkiseen ruokaan, silloin varsinkin tämä tuote on kokeilemisen arvoinen.

Omista kokkailukokeiluista tykästyin erityisesti helppoihin paprikaisiin suupalasiin, joihin texmex-juusto sopi kuin nenä päähän. Ne eivät pekonin ja juustoraasteen ohella muita mausteita kaivanneet.

PEKONILLA TÄYTETYT 

PAPRIKAPALAT

2 paprikaa

1 pkt (140 g) pekonia

2 pientä tai 1 iso sipuli

1/2 pss Valion Texmex-juustoraastetta

Pilko paprikat suuriksi paloiksi. Yhdestä paprikasta tulee ainakin neljä isohkoa, laakeaa palasta.

Leikkaa pekoni kuutioiksi ja paista pilkotun sipulin kera pannulla rapeaksi.

Lado paprikapalat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai -vuokaan. Annostele pekoni-sipuliseos palojen päälle.

Lopuksi ripottele juustoraaste päällimmäiseksi.

Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Toinen kokeiluun päätynyt ruokalaji oli gratiininkaltainen kukkakaalipaistos, mikä sai uuden vivahteen itselleni ainakin tavanomaisesta poikkeavilla mausteilla. Lisätyt kananmunat kerman joukossa toivat ruokaan mukavasti täyttävyyttä.

Miedonmakuisen kukkakaalin rinnalla texmex-mausteet ja -juustoraaste korostuivat enemmän kuin mitä paprikapalasissa. Gratiiniin tuli tarvittavaa potkua, sitä "jotain". Tämä oli oikein hyvä yhdistelmä.

TEXMEX-KUKKAKAALIGRATIINI

1 kukkakaali

oliiviöljyä

suolaa

jauhettua paprikaa, valkosipulijauhetta, mustapippuria, oreganoa ja juustokuminaa

1 dl kermaa

2 kananmunaa

suolaa

1/2 pss Valion texmex-juustoraastetta

Pilko kukkakaali pieniksi paloiksi voideltuun uunivuokaan. Lorauta hieman öljyä sekaan ja lisää mausteet. Pyöräytä kukkakaalit ja mausteet sekaisin vuoassa.

Sekoita astiassa kerma ja kananmunat tasaiseksi seokseksi. Mausta ripauksella suolaa. Kaada seos kukkakaalien päälle vuokaan.

Ripottele lopuksi gratiinin pinnalle juustoraaste. Paista 200 asteessa noin 30-35 minuuttia.

"Yhteistyössä Valio"

Väriloistoa sienisalaatissa

Ilmojen viilennettyä keho on alkanut vaatia lämmintä ruokaa. Ihan vielä ei mielessä ole käynyt pataruoat tai muut selkeästi kylmien kelien appeet. Tämä lämmin salaatti olkoon ikäänkuin väliharppaus ennen virallista syksyä.

Salaatissa ajankohtainen ruoka-aine on tietenkin sienet, vaikkakin ne tässä olivat kuivattuja. Jos saatavilla on tuoreita, niin ehdottomasti niitä pannulle paistumaan. Myös kasvimaan sadon herkut on oivallista käyttää tällaiseen salaattiin.

LÄMMIN SALAATTI PAISTETUILLA SIENILLÄ

tuoreita tai kuivattuja metsäsieniä (itsellä kuivattuja kanttarelleja ja suppilovahveroita)

voita

suolaa ja mustapippuria

salaattia

puolikas kesäkurpitsa

puolikas paprika

1 tomaatti

muutama halloumijuustosiivu

oliiviöljyä, balsamicoa, mustapippuria

Paista sienet voin kera rapsakoiksi pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla.

Siirrä sienet pannulta ja lisää kesäkurpitsa- ja paprikasiivut siihen paistumaan. Mausta niitäkin halutessasi.

Kasvisten ollessa hieman pehmenneitä paahda halloumijuustoon väriä pintaan.

Kokoa lopuksi ainekset lautaselle lisäten myös salaattia ja tomaattisiivuja joukkoon.

Mausta koko komeus öljyllä, balsamicolla ja pippurilla.

Iltapalapiirakkaa ja kesän muisteloita

Halusin tässä eräs päivä tehdä jotain suolaista mutta kuitenkin arkiruokaa herkumpaa. Päädyin vanhaan hyvään ratkaisuun, suolaiseen iltapalapiirakkaan. Se oli samalla loistava tilaisuus päästä lähellä viimeistä käyttöpäivää olevista ruoka-aineista eroon.

Täytteen valinnat tuovat välimerellistä tuulahdusta piirakkaan. Lie näin kesällä huolella täyttyneestä makkara- ja pihvikiintiöstä johtuen piirakasta tuli lihaton. Huolimatta lihan puutteesta, se oli oikein täyttävää. Jos piirakan paistoa olisi edeltänyt kauppareissu, yrtit olisivat olleet tuoreita ja ranskankerma ihan kermaa. Mutta näillä mentiin, ja oikein maistuvasti mentiinkin.

FETA-OLIIVI-PAPRIKAPIIRAKKA

2 pss (à 80 g) mantelijauhetta

2 rkl voita

1 kananmuna

ripaus suolaa

valkosipuli-yrttimarinoitua fetajuustoa

kalamataoliiveja

punaista paprikaa

150 g ranskankermaa

2 kananmunaa

suolaa

mustapippuria

kuivattuja yrttejä

emmentaljuustoraastetta

Sulata voi. Sekoita pohjan ainekset (sula voi, mantelijauhe, kananmuna ja suola) keskenään kulhossa. Taputtele taikina piirakkavuokaan.

Ripottele fetajuusto, oliivit ja suikaloitu paprika pohjataikinan päälle.

Riko kananmunien rakenne kevyesti haarukalla ja lisää joukkoon ranskankerma. Sekoita ihan tasaiseksi massaksi ja mausta.

Kaada seos piirakan päälle, ripottele yrttimaustetta ja aivan päällimmäiseksi raasta juustoa paistoksen peitteeksi.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30-40 minuuttia. Kesken paiston piirakka kannattaa suojata foliolla, ettei pinta pääse tummumaan liiaksi.

Tänä kesänä moni asia oli toisin. Rivitalon piha vaihtui parvekkeeseen, haikeana sai vain muistella edellisien kesien puutarhapuuhasteluja. Toki jotain pientä piti muutaman neliön parvekkeellekin kyhäillä, muun muassa mansikan, paprikan ja chilin taimet kasvoivat yllättävän komeasti.

Mökkeilyn hienouden uudelleen hoksaaminen kuului myös tähän kesään. Pihamaan puutosta hyvin korvasi järven rannalla käyskentely. Jopa helteet tuntuivat ihan siedettäviltä laiturin nokassa makoillessa. Niiden muistikuvien turvin pärjää edessä siintävät kylmät ja koleat säät, tosin niitä en toivo tulevaksi vielä pitkään aikaan.

Jäätelökesä 2014 osa II

Ensin tehtailin mehujäitä, nyt innostuin banaanijätskistä. Vanha, mutta todella toimiva juttu. Mielestäni kuumilla keleillä banaanien (ainakin osan) oikea säilytyspaikka on pakastin, silloin ne voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Löytyyköhän maanpäältä helpompaa ohjetta omatekoisen jäätelön tekoon?

Itse yleensä teen banskupehmiksen kahdestä jäisestä banaanista ja lorauksesta kookos- tai tavallista kermaa. Massaan lisään sen hetkisiä mielilisukkeita, tällä kertaa se oli suklaarouhe.

BANAANI-SUKLAAJÄÄTELÖ

2 jäistä banaania

vajaa dl kookoskermaa

muutama pala tummaa suklaata rouheena

Pilko jäiset banaanit tehosekoittimeen ja lorauta kermaa perään. Aja sileäksi massaksi, tai sen voi toki jättää muhkuraisemmaksi jos tykkää sattumista.

Kaada jäätelö säilytysastiaan, lisää lisukkeet ja sekoita. Syö heti tai laita takaisin pakastimeen.

♥ Mantsikkakaakku ♥

Mansikkatäytekakku kotimaisista tuoreista mollukoista kuuluu kesän tähtihetkiin. Melko hassua, että jonkinasteisesta leipomisvimmastani huolimatta tein sellaisen tänä kesänä ensimmäistä kertaa itse. Vasta nyt! Ilmeisesti olen aiemmin päässyt mansikkakakulla riittämiin herkuttelemaan kyläreissuilla tai vanhempieni luona, ettei sen tekeminen ole tullut edes mieleen.

Täytyy myöntää, ettei tämä ihka ensimmäinen kakku aivan tyylipuhdas suoritus ollut. Olisi varmasti auttanut paljon, jos olisi ajoittanut pohjan paiston edelliselle päivälle. Kakun leikkaus ja täyttö helpottuu kummasti, jos pohja ei ole aivan uunituore. Ehti se sentään jäähtyä kunnolla, mutta oli turhan höttöistä leikattavaa.

Pohjan kostuttaminenkaan ei mennyt aivan nappiin, ohjeistuksesta huolimatta kummallisesti kitsastelin nesteen määrässä. Turhaan pelkäsin sellaista litimärkää kakkua, nyt siitä tuli hieman kuivakkaa. Tilanne parani ajan kuluessa ja joka tapauksessa kakku tuli tuhottua viimeistä murua myöten. Ei ollut sikäli katastrofi mutta opikseni otin.

Tämän leipomiskokemuksen jälkeen arvostukseni kaikkia kakuntekijöitä kohtaan jälleen taas nousi. Kakku ei nimittäin ilmaantunut pöytään tuosta vaan käden käänteessä.

Jotta on se huikean hieno taito, kun sen osaa.

MANSIKKAKERMATÄYTEKAKKU

Pohja:

4 kananmunaa

sokeria

vehnäjauhoja

perunajauhoja

vajaa 2 tl leivinjauhetta

Kostutus:

noin 2 dl maitoa

Täyte:

5 dl kermaa

2 prk vaniljarahkaa

sokeria + vaniljasokeria maun mukaan

1 iso kypsä banaani

tuoreita mansikoita (ainakin parin litran verran)

Kuorrutus:

Täytteestä jäljelle jäänyttä kermarahkaa

Voitele ja jauhota kakkuvuoka.

Riko kananmunat lasiin. Mittaa toiseen samanlaiseen lasiin yhtä paljon sokeria kuin mitä kananmunista tuli ja kaada se vatkauskulhoon.

Mittaa lasiin yhtä paljon kuin sokeria vehnä- ja perunajauhot. Vehnäjauhoja ensin 50-75 prosenttia ja loput perunajauhoja. Lisää joukkoon myös leivinjauhe ja sekoita.

Kaada rikotut kananmunat sokerin joukkoon ja vaahdota seos kuohkeaksi.

Lisää jauhot siivilän läpi. Sekoita taikina tasaiseksi mahdollisimman varovaisesti nuolijalla nostellen.

Levitä taikina kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia. Paiston loppuvaiheessa vuoan päälle kannattaa laittaa leivinpaperi, ettei pinta pääse tummumaan liikaa.

Pohja kannattaa kumota vuoasta sen vähän jäähdyttyä uunista ottamisen jälkeen.

Täytettä varten lohko mansikat ja banaanit. Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi ja yhdistä rahkat ja sokerit sen joukkoon.

Leikkaa kakku pituussuunnassa kerroksiin. Kostuta ja täytä välit pohjasta aloittaen. Asettele banaani- ja mansikkalohkoja pohjalle ja levitä kermatäytettä niiden päälle. Toista tämä kerros kerrokselta.

Kerroksien täytteiden jälkeen koristele kakku jäljelle jääneellä kermarahkalla ja mansikoilla.

Jäätelökesä 2014 osa I

Viime kesän jätskikokeilu oli aivan ihana laku-suklaajäde, nyt näillä helteillä ensimmäisenä testiin pääsivät omatekoiset mehujäät. Makuna ananas-mansikka.

Mehujäiden makuvaihtoehtoja on miljoona. Oikeastaan mikä vaan soseutuva suosikkihedelmä tai -marja sopii jäädytettäväksi. Jogurttimehujäitäkin pystyy tekemään. Ei tämän helppotekoisempaa viilennysherkkua ole olemassakaan!

Kiitokset muuten äidilleni näiden melkein-jo-retroksi lueteltavien mehujäämuottien säästämisestä, nyt ne pääsivät taas käyttöön. Lie ysäriä nämä Tupperwaren söpöliinit?

ANANAS-MANSIKKAMEHUJÄÄT

noin 8 kappaletta

1/2 tuoreesta ananaksesta

noin 5 dl tuoreita mansikoita

Leikkaa ananaksesta kovat kuoret pois. Kuutioi pieneksi paloiksi tehosekoittimeen ja aja melko sileäksi soseeksi. Kaada sose astiaan.

Mittaa mansikat tehosekoittimeen ja aja soseeksi.

Lusikoi mehujäämuotteihin ensin toista sosetta puolet ja sitten toista loput. Pakasta mehujäät, siihen kannattaa varata useita tunteja.

Kuuman kesäpäivän kylmä salaatti

Kesän kuumuudesta olen luvannut olla valittamatta, mutta nykyisestä ruoanlaittotilanteesta on silloin tällöin (lue: jatkuvasti) kuulunut narinaa. Homma on nimittäin niinkin surkea, ettei päivittäisessä käytössä ole minkään näköistä grilliä. Hellepäivinä sen puute korostuu, kun kämppää entisestäänkin kuumottavaa kokkailua ei ole mahdollista siirtää ulkotiloihin.

Tahtoo grillin!

Noh, enimmäkseen tämä kitinä johtuu siis vain grilliruoan kaipuusta, sillä eihän kuumana kesäpäivänä lämmin ruoka niin hirveästi ennenkään ole maistunut. Salaatit on helteiden ykkösjuttu, näin ainakin minulla.

Tämä ruokaisa salaatti vie nälän mennessään ja pitää suolatasapainon kohdallaan. Savuporon ja homejuuston mainio yhdistelmä muistui mieleeni näistä kurkkukupposista. Salaatin kastikkeena toimii jo lapsuuden kesistä tuttu vakioresepti.

SAVUPOROSALAATTI

jääsalaattitupsu

savupororouhetta

sinihomejuustoa rouheena

saksanpähkinöitä

kermaviilikastiketta (kts. ohje alla)

Huuhdo salaatti ja revi sopivankokoisiksi paloiksi lautaselle. Annostele makusi mukaan savuporoa, homejuustoa ja kermaviilikastiketta salaattipedin päälle. Ripottele sekaan muutama rouhittu saksanpähkinä.

HELPPO KERMAVIILIKASTIKE VARHAISSIPULISTA

1 prk kermaviiliä

1 iso tai 2-3 pientä varhaissipulia varsineen

suolaa

pippuria

Pilko sipuli pieneksi. Sekoita ne kermaviilin joukkoon ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna tekeytyä hetken viileässä.

On hyvää jos on parempaa kuin maailman paras

.. Ja kyse on nyt sen aivan parhaan raparperipiirakkareseptin kisailusta. Jokaiselta löytyy oma suosikki, se luottoresepti mihin palataan kesästä toiseen. Itsekin luulin sen jo löytäneen. Eihän siinä, tämä kolme vuotta sitten tänne taltioitu piirakka on hyvää, mutta tämän kesän versio on raparperisuikaleen verran parempaa.

Keneltäpä muultakaan resepti on peräisin kuin Kinuskikissalta. Mutkien kautta ja toisten bloggaajien kehujen saattelemana ohje lähti tässä keittiössä kokeiluun. Jos raparperiherkkujen kiintiö ei vielä tältä kesältä ole täynnä, suosittelen testaamaan.

RAPARPERIANSA

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

100 g margariinia (laitoin voita)

200 g vaniljajugurttia

1 muna

Täyte:

noin 7 dl raparperipaloja

2 prk (á 200 g) vaniljarahkaa

½ dl sokeria

2 munaa

Pinnalle:

puolet pohjataikinasta

Pilko raparperit pieniksi paloiksi. Seitsemään desiin menee noin neljä vartta, riippuen tietenkin niiden koosta.

Sulata voi.

Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää sulatettu voi sekoittaen joukkoon.

Ota pohjataikinasta puolet toiseen astiaan. Lisää toiseen puoliskoon yksi kananmuna ja vaniljajugurtti. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja painele voideltuun piirakkavuokaan.

Ripottele raparperinpalat pohjan päälle.

Sekoita rahka, sokeri ja kananmunat keskenään. Lisää seos raparperipalojen päälle.

Aivan päällimmäiseksi murustele jäljelle jäänyt pohjataikinan puolikas.

Paista piirakka kypsäksi uunin alatasolla 200 asteessa noin 40 minuutin ajan.