Toisenlainen, miltei täydellinen burgeri

Joskus jokin resepti vaikuttaa jo luettuna niin hyvältä, että tietää samantien sen olevan takuuvarma hitti. Sellaiset tietenkin otetaan kokeiluun pikimmiten.

Nyt viimeisin "tätä-on-niin-kokeiltava" juttu oli täällä ja täällä kehuttu hampparin korvike.

En olekaan hetkeen ollut mistään ruokaan liittyvästä niin innostunut kuin tästä. Bataattisiivut sämpylöinä on huikea idea. Niistä lisukkeineen saa kaiken hyvän lisäksi vielä kauniin annoksen. Kannattaa kokeilla!

BATAATTIBURGERI

1 mahdollisimman pyöreä bataatti

öljyä

JAUHELIHAPIHVIT

400 g nauta-sikajauhelihaa

2 dl kermaa

4 rkl korppujauhoja

kourallinen juustoraastetta

valkosipulinkynsiä

suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta, tabascoa

Kaada kerma kulhoon ja sekoita korppujauhot joukkoon imeytymään. Lisää seokseen mausteet sekä puristetut valkosipulinkynnet. Sekoita.

Lisää jauheliha käsin sekoittaen tasaiseksi taikinaksi.

Painele leivinpaperoidulle uunipellille taikinasta samankokoisia pihvejä. Paista 225 asteessa 20-25 minuuttia.

Pese bataatti hyvin. Lohko siitä noin sentin paksuisia pyörylöitä.

Lado ne leivinpaperoidulle uunipellille ja pirskottele päälle öljyä. Paista 225 asteessa 15-20 minuuttia tai kunnes reunat hieman tummuvat.

Täytä bataattien väliin pihvin lisäksi haluamasi burgeritäytteet, esimerkiksi salaattia, tomaatti- ja suolakurkkusiivuja, juustoa ja majoneesia.

Pääsiäisen lammasruoka onnistuu näinkin

Olin pari viikkoa sitten Jyväskylän luomupiirien järjestämällä talviretkellä. Lähiruoan ollessa retken teema kävimme keskisuomalaisilla maatiloilla tutustumassa niiden toimintaan ja tuotteisiin. Yksi stoppi tehtiin Röykkälän lammastilalle Joutsaan, josta myös hankin tässä pataohjeessa käytetyn lampaanlihasäilykkeen.

Nauroinkin jo ostaessani säilykettä, että valmistuupahan tänä vuonna myös Puolen valtakunnan keittiöstä lammasruokaa. Olen nimittäin tosi vähän tehnyt lampaasta mitään ja korkeintaan jauhelihasta. Kokkausintoa on laimentanut pelko villasukanmakuisesta lihasta. Täytyisikin kunnolla joskus paneutua lampaan- tai karitsanpaistin valmistukseen.

Mutta nyt asiaan eli siihen reseptiin. Kehittelin säilykelihasta kaalipadan, jonka maustamiseen otin vaikutteita kreikkalaisesta keittiöstä. Yllättävän hyvää!

LAMMAS-KAALIPATA

noin 1/2 kg savoijinkaalia

400 g lampaan säilykelihaa

 voita paistamiseen

2-3 dl lihalientä

oreganoa

kalamataoliiveja

fetajuustoa

mustapippuria

suolaa

Keitä pieneksi silputtu kaali vedessä pehmeäksi. Lisää kaalit voideltuun uunivuokaan.

Kuutioi säilykeliha. Paista kuutiot voin kera pannulla ja lisää kaalien sekaan.

Lisää uunivuokaan lihaliemi, juusto, oliivit sekä mausteet ja sekoita ainekset hyvin. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.

Ovelat yhdessä - salami ja maa-artisokka

Joskus lopputulos tilanteesta, kun venähtäneen työpäivän ja karvakamun ulkoilutuksen jälkeen massu huutaa kiireesti apetta, tuottaa yllättäviä makuelämyksiä. Tällä tavalla kävi viimeksi, kun piti suit-sait-sukkelaan saada jotain ravinnoksi luokiteltavaa lautaselle.

Tämä pikakokkaus ei tosin olisi ollut mahdollinen, ellen olisi keittänyt maa-artisokkia jo edellisenä iltana. Ei niiden kypsymisen takia vaan sen vaivalloisen kuorimisen. Oi ja voi, miksei maa-artisokat voi olla tasaisen pyöreitä niin kuin vaikkapa perunat?

Alkuperäinen ajatus oli tehdä keitetyistä mukuloista keittoa, siksi tällainen esivalmistelu. Muuten hyvä, mutta seuraavana päivänä sopan teko ei kiehtonutkaan. Huvitti ennemmin tehdä tälläinen pyttipannumainen paistos.

 MAA-ARTISOKKA-SALAMI -PAISTOS

500 g keitettyjä maa-artisokkia

100 g italialaista salamia leikkeleenä

100 g pakastepinaattia

voita paistamiseen

kalamata-oliiveja

fetajuustoa

mustapippuria

Kuori ja esikeitä maa-artisokat. Paloittele ne hieman jäähtyneenä pieniksi kuutioiksi. Tai vaihtoehtoisesti käytä raakoja, mutta huomioi se kypsennysajassa.

Laita jäiset pinaatit pannulle sulamaan voinokareen kera. Lämmitä pannua hiljalleen, lisää sekaan myös silputut salamileikkeleet ja maa-artisokat. Jatka paistamista, kunnes ainekset tuntuvat sopivan kypsiltä.

Lopuksi lisää sekaan paloitellut oliivit ja fetajuustoa. Mausta mustapippurilla.

Täytetyt poblanot

Toisinaan sosiaalisessa mediassa notkuminen kannattaa. Viikonloppuna saatoin olla niin ajan hermolla kuin mahdollista, kun luin Facebookista paikallisesta marketista löytyvän poblanoja (kiitti vinkistä Sita). Muutahan ei tarvittu, että uteliaisuus heräsi tonkimaan enemmän tietoa näistä itselleni oudoista chileistä.

Poblanot ovat chileiksi suurehkoja, suippopaprikaa ulkonäöltä muistuttavia mutta hyvin mietoja. Ne eivät kuitenkaan ole niin makeita kuin perus- tai suippopaprikat. Ärhäkän tulisiakaan ne eivät siis ole, joten sopivat mainiosti myös pääraaka-aineeksi. Suosittelen nappaamaan ostoskoriin, mikäli niitä joskus kaupassa vastaan tulee.

Heti kättelyssä päätin tehdä poblanot uunissa jollain kivalla täytteellä. Näistä muuten tulee mieleen eräs ikisuosikki-lisuke, nimittäin sinihomejuustolla täytetyt ja pekoniin käärityt suippopaprikat. Makoisia paprikoita on tehty usein, ja pieni ihme onkin, etten niitä tänne blogiin ole koskaan postannut.

TÄYTETYT POBLANO-PAPRIKAT

3 poblanoa

noin 200 g jauhelihaa (possua, rasvaa 22%)

1 pieni sipuli tai isosta puolikas

mustapippuria

suolaa

kuivattuja yrttejä (oregano, kirveli, meirami tms.)

aurinkokuivatun tomaatin siivuja

muutama rkl ricottajuustoa

emmentaljuustoraastetta

Voitele uunivuoka. Pese poblanot, halkaise ne ja poista sisältä siemenet ja vaaleat osat. Lado puolikkaat tiiviisti vuokaan.

Paista jauheliha sipulisilpun kera pannulla kypsäksi. Mausta pippurilla, suolalla ja yrteillä. Loppuvaiheessa kypsennystä lisää lihan sekaan aurinkokuivatut tomaatit sekä ricottajuusto. Juusto sulaa mukavasti seokseen samalla tiivistäen sitä.

Täytä poblanot ja ripottele pinnalle kevyesti juustoraastetta.

Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Mistä on parempi arki tehty?

Kun arki murjoo märän rätin lailla vasten kasvoja, voi pieniä onnen hetkiä tavoitella hyvällä kotiruoalla. Voi sitä mielihyvän määrää, kun maistelee omilla pikku kätösillä tehtyä juuri uunista tullutta ruokaa. Kuulostaa pahimman luokan lässytykseltä, mutta totta se on.

Tämä laatikko on vaivaton tehdä, ja tällä kertaa tietoisesti valitsin hyvin simppelit raaka-aineet. Bataatin noukin kaupasta hetken mielijohteesta, tarjoushinnalla oli kylläkin vaikutusta asiaan. Sen pystyy toki korvaamaan halutessaan perunalla.

Ilman turhia kikkailujakin ruoka oli valloittavan hyvää maultaan. Pehmeää ja täyteläistä, sellaista kuin soselaatikoiden kuuluu olla. Tällä kertaa kiinnitin eritoten huomiota soseen koostumukseen, viimekertaisen paimenen paistoksen jäädessä liian kuivaksi.

BATAATTI-PERUNASOSELAATIKKO

1 bataatti (noin 600 g)

6 perunaa (yhteensä noin 1/2 kg)

suolaa

400 g naudan jauhelihaa

1 sipuli

jauhelihamaustetta

2 dl pippurimaustettua ruokakermaa

noin 100 g fetajuustoa

Kuori ja lohko bataatti ja perunat kattilaan. Lisää sen verran vettä, että juurekset peittyvät. Lisää ripaus suolaa ja kiehuta juurekset kypsiksi.

Juuresten ollessa pehmeitä, valuta suurinosa ylimääräisestä vedestä pois ja soseuta ne. Koska nyt ei välttämättä ole tarvetta saada niin samettista lopputulosta, voi soseuttamiseen käyttää ihan survinta. Itseäni ei ainakaan haittaa pienet sattumat tämäntyyppisessä ruoassa. Lisää soseen sekaan ruokakerma ja sekoita. Sose saa jäädä reilusti kosteaksi.

Paista jauheliha ja sipulilohkot kypsiksi pannulla. Mausta jauhelihamausteella tai vaihtoehtoisesti mustapippurilla, suolalla ja kuivatuilla yrteillä (timjami, basilika, kirveli esimerkkinä).

Kaada uunivuokaan sose sekä jauhelihat joko kaikki yltympäri sekaisin tai sitten kerroksittain. Itse sekoitin jauhelihat soseen sekaan.

Ripottele fetajuustomurua laatikon pintaan ja paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.

Shepherd´s pie

Perusruoka esimerkiksi viikonloppuun, tai miksei arkeenkin, varsinkin edellisen päivän perunasoseesta tehden. Harmillisesti en huomannut kauppareissulla jauhelihan olevan vähärasvaista (5%) paistilihaa. Se oli kaupassa pakattu ja näytti parhaimmalta, mutta olisi ehkä kannattanut lukea pakkauksen tarrasta muutakin kuin hinta. Ruoka jäi tällä kertaa kaipaamaan tietynlaista mehevyyttä, sillä rasvaisempi liha olisi sopinut tähän paremmin.

Myös perunasoseen koostumukseen olisi pitänyt kiinnittää huomiota, silläkin sitä mehevyyttä olisi pelastanut. Enemmän nestettä muussin sekaan sekä sopivampi liha kaupasta, siinä muistilista itselle seuraavaa kertaa varten.

SHEPHERD`S PIE ELI PAIMENEN PAISTOS

400 g jauhelihaa
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
4 pientä porkkanaa
1 iso lehtisellerin varsi
2 rkl tomaattipyreetä
muutama miniluumutomaatti
1 rkl worcestershire-kastiketta
mustapippuria
suolaa
timjamia

vajaa litra pilkottuja perunoita
maitoa
suolaa
1 kananmuna
1-2 dl parmesaanijuustoraastetta

Kuori ja lohko perunat ja kypsytä ne kiehuvassa vedessä. Perunoiden ollessa haarukkakypsiä, valuta keitinvesi pois ja soseuta potut. Lisää sekaan maitoa, suolaa, kananmuna ja juustoraaste.

Pilko sipulit, porkkanat ja lehtisellerin varsi valmiiksi. Ruskista jauhelihat ja sipulit pannulla. Lisää sekaan porkkana- sekä lehtisellerikuutiot. Lisää myös tomaattipyree, lohkotut luumutomaatit ja worcestershire-kastike. Anna seoksen tekeytyä hetki, sitten mausta.

Kaada lihaseos voideltuun uunivuokaan. Lusikoi perunasose sen päälle. Ripottele pinnalle vielä juustoraastetta. Paista 200 asteessa vajaa puoli tuntia, tai kunnes pinta on kauniisti paistunut.

Tavallaan pyttipannu

Lautasen annos ei näytä kovin mairittelevalta, mutta se oli pirun hyvää. Hakkaa ainakin minun makuhermojen mukaan nakkikioskin makkara-peruna-annokset mennen tullen. Tämä olisikin juuri sopivaa yömättöä ravintolaillan päätteeksi. Tai sitten sen seuraavan aamun.

Hyvin tämä paistos toimi kesälomalaisen päiväruokanakin. Ja ohjeen mukaan tehtynä tulee sitten tosi paljon ruokaa. Kätevää, ei kesälomalla(kaan) tahdo koko ajan olla kauhanvarressa.

MAKKARA-RUUSUKAALIPAISTOS

noin 300 g makkaraa (käytin grillibalkania)
500 g ruusukaalia pakasteena
öljyä/voita paistamiseen
2-3 varhaissipulia
3 kananmunaa
kourallinen erilaisia siemeniä
mustapippuria
suolaa

Sulata ruusukaalit ja pilko makkara. Paahda aivan ensimmäiseksi kuivalla pannulla siemenet ja laita ne sen jälkeen sivuun hetkeksi.

Pienennä tarvittaessa lieden lämpöä ja lisää jo kuumalle pannulle öljyä/voita. Kuullota pannulla ensin sipulisilppu. Lisää sen perään makkaraviipaleet ja ruusukaalit.

Jatka paistamista niin, että makkarat ja ruusukaalit saavat hieman väriä pintaan. Loppuvaiheessa riko kananmunat sekoittaen joukkoon niin, että ne hyytyvät. Mausta pippurilla ja suolalla. Lopuksi yhdistä paistokseen alussa paahdetut siemenet.

Astetta fiinimpää sinisestä lenkistä

Sinisen lenkin seuraksi kun ujuttaa muun muassa muutamaa erilaista vihannesta ja kahdenlaista juustoa, saa aikaiseksi hyvinkin kelpo sapuskaa. Toisaalta, vaikka kuinka haluaisi hienostella, ei taida perinteisen uunimakkaran voittanutta olla mitä tulee siniseen lenkkiin. Mutta aina saa yrittää.

MAKKARA-VIHANNESPAISTOS

2-3 perunaa
1 paprika
1-2 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
muutama varhaissipuli varsineen
1/2 yhdestä lenkkimakkarasta (noin 125 g)
puolikas kesäkurpitsa
tomaattia
mozzarellajuustoa
emmentaljuustoraastetta
mustapippuria
tuoretta basilikaa

Kuori ja pilko perunat melko pieniksi kuutioiksi. Lohko paprika. Lisää nämä uunivuokaan ja sekoita joukkoon öljyssä säilöttyjä aurinkokuivattuja tomaatteja. Halutessaan voi myös lisätä mausteita, suolaa, pippureita, yrttejä yms.

Laita uuni kuumenemaan 175-200 asteeseen. Laita vuoka jo tässä vaiheessa uuniin, varsinkin jos perunat ovat raakoja (vaativat pidemmän kypsennysajan).

Sillä välin pilko sipulit, makkara, kesäkurpitsa, tomaatit ja mozzarella. Uunin ollessa tarpeeksi kuuma/perunat sopivasti esikypsyneet ota vuoka uunista ja lisää paistokseen loput ainekset.

Lado makkara- ja kesäkurpitsaviipaleet sekä mozzarella limittäin vuorotellen perunoiden ja paprikoiden päälle. Ripottele paistokseen myös sipulisilppu. Aivan päällimmäiseksi lisää tomaatinviipaleet. Lisää myös halutessasi vielä juustoraastetta.

Paista noin puolisen tuntia. Lisää valmiin paistoksen päälle tuoretta basilikaa silputtuna sekä mustapippuria.

Hävikistä herkuksi: Grillimakkarasta munakkaaksi

Ei liene harvinaista muissakaan talouksissa näin kesäsesonkina, että jääkaapista löytyy edellisen päivän ylijäämäisiä grilliruokia. Varsinkin makkaran menekkiä tulee usein arvioitua yläkanttiin.

Viime viikolla vapaapäivää viettäessäni ja nälän kurnahtaessa kurkkasin jääkaappiin. Yksi tällainen jämägrillimakkara nökötti suoraan näkökentässä olevalla lautasella. Täytyy myöntää, ettei se nahistunut makkara ollut se kaikkein vetovoimaisin raaka-aine sillä hetkellä, mutta en halunnut heittää sitä hukkaankaan. Ja ei Pikku Leijonallekaan kaikkea voinut antaa, sen verran pienikokoinen koira kun on.

"Kristillinen tasajako? Ei todellakaan, jos Pikku Leijonalta kysyttäisiin."

GRILLIMAKKARA-MUNAKAS

1 grillattu makkara
1 pieni sipuli
öljyä paistamiseen
2 tomaattia
2 kananmunaa
kalamata-oliiveja
kuivattua paprikaa rouheena
mustapippuria
kuivattua basilikaa
juustoraastetta

Pilko sipuli ja aloita kuullottamaan öljytilkassa pannulla. Lisää perään myös grillimakkaraviipaleet sekä paprikarouhe. Anna ruskistua hetken ennen kuin lisäät kananmunat.

Kananmunien hyytyessä lisää munakkaan pinnalle loput ainekset eli tomaattiviipaleet, oliivit ja juustoraaste. Näin nekin ehtivät lämmetä ja juusto hieman sulaa. Lisää myös mausteita maun mukaan.

Kaikesta huolimatta tästä tuli kelpo evästä. Jälkeenpäin sai todeta, että pieni pähkäily ruoan poisheiton sijaan tuotti jälleen tulosta eli maukasta lounasruokaa. Kannattaa siis viimeiseen asti yrittää keksiä epämääräisimmillekin tuotteille ja raaka-aineille käyttötarkoitus, sillä lopputulos saattaa olla hyvinkin iloinen yllätys.

Munakas pelastaa usein hävikkiruokapaniikissa, niin kuin nytkin. Ja saipahan pikkukoirakin osuutensa tästä hävikkiherkusta, sillä silppusin pätkän makkarasta ja muutaman tomaatinkannan kuivamuonan joukkoon.

"Ota jo se kuva!!"

Hurjan hyvää munakoisosta

Olen ilmeisesti helppo mainonnan uhri, ainakin blogien "hehkutusruokaohjeet" kiinnittävät huomioni välittömästi. Hyvä niin, mikäs sen mukavampaa kuin käyttää jo hyviksi todettuja reseptejä. Viimeisin tällainen on Nooran kehuma pesto-munakoisovuoka, joka oli alunperin julkaistu naistenlehdessä taivaallisena pesto-munakoisovuokana. Rakastan näitä hieman överiksi meneviä kuvauksia ja sanontoja, käytän niitä itsekin usein, välillä suorastaan liioitteluun asti.

Pienen muutoksen jouduin tekemään alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna, nimittäin pinaattia meillä ei sattunut olemaan. Ja harmillisesti tuoreet yrtit loistivat poissaolollaan. Huomaa miten niitäkin jo kovin kaipaa, yksi alkavan kesän merkeistä.

PESTO-MUNAKOISOVUOKA

1 munakoiso
suolaa itketykseen
1-2 sipulia
400 g jauhelihaa
(150 g eli 1 pss pakastepinaattia)
öljyä paistamiseen
kuivattua basilikaa
mustapippuria
(suolaa)
1 dl pestoa
2 dl ruokakermaa
kalamata-oliiveja
parmesan-juustoraastetta

Aloita munakoison itkettämisellä. Viipaloi munakoiso noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja ripottele jokaisen päälle suolaa. Odota hetkinen (vartti-puoli tuntia) ja huuhtele ja kuivaa ne sitten.

Sen jälkeen kuullota ensin sipulisilppu öljyssä, lisää sitten sekaan kypsymään jauheliha. Loppuvaiheessa paistamista olisi myös pinaatti pitänyt lisätä lihan sekaan, jos sitä olisi ollut. Mausta pippurilla ja basilikalla. Myös suolaa voi lisätä, mutta kannattaa pitää mielessä, että pesto on melko suolaista ja munakoisoihinkin jää jonkin verran suolaisuutta.

Sekoita ruokakerma ja pestokastike keskenään. Lado uunivuokaan munakoisoviipaleita, jauhelihaseosta ja kermaa vuorotellen. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Ota vuoka uunista ja ripottele pinnalle juustoraaste sekä muutama oliivi. Anna vielä paistua sen verran, että juusto hieman rusehtuu.

Possuu, papui ja palloi

POSSUCURRY PAVUILLA

400 g possun fileesuikaleita
1 tlk valkopapuja tomaattikastikkeessa
1 tlk kokonaisia tomaatteja
1 tlk kidneypapuja
1 kukkakaali
2 punaista chilipaprikaa
currymaustetta
soijakastiketta
sitruunamehua
sipulijauhetta
valkosipulijauhetta
mustapippuria

Aloita possusuikaleiden kypsennys pannulla. Lisää myöhemmin joukkoon papu- ja tomaattitölkkien sisällöt. Anna kiehua kunnes possusuikaleet ovat kunnolla kypsyneet. Lisää lopuksi pienitty kukkakaali, chilipaprikasilppu ja mausteet. Kypsytä vielä sen verran, että kukkakaalit hieman pehmenevät ja maut tasaantuvat.

"Possu ja pavut löytyivät ruoasta, pallot uudesta pöytäliinasta"

Ribsejä ja varhaiskaalisalaattia

Grillikautta haikaillessa näistä ribseistä tuli mieleen viime juhannuksen grillailut. Ne olivat edelleenkin hurjan hyvää herkkua. On muuten kyseessä sellainen ruoka, mitä syö mieluusti vain lähimpien ihmisten läsnäollessa, sormet ja naama kivasti tahmaisena.

RIBSIT UUNISSA (kahdelle)

1 kg porsaan luista kylkeä

keittoliemi:
vettä
muutama lehtisellerin varsi
lantun palanen
1 sipuli lohkoina
1 porkkana paloiteltuna
1 laakerinlehti
1/2 rkl suolaa
1/2 tl kokonaisia maustepippureita

marinadi:
vajaa 1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl balsamiviinietikkaa
1/2 rkl tummaa siirappia
1/2 rkl paprikajauhetta
1/2 rkl Dijon-sinappia
1/2 rkl Worcestershire-kastiketta
1/2 rkl tomaattipyreetä
1/2 rkl savuaromia (Hickory Liquid Smoke concentrate)
1 tl valkosipulijauhetta
1/2 tl suolaa
ripaus cayennepippuria

Mittasin kylmää vettä riittävän suureen kattilaan. Lisäsin lihat ja kiehautin. Hetken päästä kiehuvan veden pintaan oli muodostunut vaahtoa, minkä sitten poistin. Tämän jälkeen lisäsin kattilaan muut liemen ainekset.

Annoin kiehua noin kolme varttia. Tässä välissä sekoittelin marinadin ainekset pieneen kippoon. Tarvittavan kiehauttamisen jälkeen poistin lihat kattilasta ja asettelin ne uunivuoalle. Sivelin marinadia pintaan ja paistoin 225 asteessa noin 20-30 minuuttia.

Puolessa välissä paistoa käänsin lihapalat ja sivelin marinadia toisellekin puolelle. Paistoaikaa taisi olla reilumminkin kuin tuo puoli tuntia, sillä lihat kärtsähtivät toiselta puolelta hieman liikaa.

-----

Keittoliemi kannattaa ehdottomasti säästää. Se käy myöhemmin lihaliemikuution asemesta johonkin muuhun kokkailuun. Tein niin, että lihojen poiston jälkeen jatkoin liemen kiehuttamista hetken aikaa ja lopuksi siivilöin sen eri astiaan. Nyt jääkaapissa odottaa reilu annos lihalientä seuraavia keitoksia varten.

Ribsien ja keittoliemen todella hyvistä ohjeista on kiittäminen Hiidenuhman keittiössä -blogia. Ribsien teko ei ollut vaativaa mutta aikaavievää. Viikonloppuruokaa.

Lisukkeeksi halusin kevään ensimmäisestä hankkimastani varhaiskaalista tehdä salaattia, johon idean nappasin Chicling -blogista.

-----

VARHAISKAALISALAATTI

noin 500 g varhaiskaalia
1 prk kermaviiliä
maustepippuria
dijon-sinappia
suolaa
kevätsipulia
sitruunamehua

Maustoin kermaviilin ja annoin hetken aikaa makujen tasaantua viileässä. Pilkoin kaalin hyvin ohuiksi suikaleiksi. Sekoitin kermaviilikastikkeen ennen tarjoilua kaalin joukkoon.

-----

Muita lisukkeita olivat uunipaahdetut potut ja lanttutikut. Potut olivat edellisten kokkailujen jäämistöä ja siis jo keitettyjä. Sekoittelin öljystä, valkosipulijauheesta, sipulirouheesta, mustapippurista, suolasta ja kuivatusta basilikasta maustemarinadin perunoille ja paistoin lihojen seurana (vähemmän aikaa kuitenkin).

Lantut tein kuten potutkin, mausteena tosin vain mustapippuria ja kuivattua timjamia.

Kinkku-pekonipasta

KINKKU-PEKONIPASTA

200 g pekonia
200 g palvikinkkusuikaleita
1 sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
noin 200 g täysjyväpastaa
vettä
suolaa
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
noin 1 dl juustoraastetta
mustapippuria
kuivattua basilikaa ja ruohosipulia
kevätsipuli varsineen

Paista pekonisilppua pannulla. Lisää joukkoon kuullottumaan sipulit ja myöhemmin myös kinkkusuikaleet. Mausta mustapippurilla.

Keitä pasta ohjeen mukaan vedessä, johon on lisätty suolaa. Sekoita ruokakerma, kananmunat, juustoraaste ja yrtit kulhossa.

Lisää valutetun, vielä kuuman pastan joukkoon pannulta pekonit ja kinkut, sekä kermaseos. Sekoita kaikki sekaisin niin että kananmunat hyytyvät. Lisää joukkoon pilkottu kevätsipuli.

-----

Tällä taittuu raavaimmankin työmiehen nälkä. Tämäntyyppinen pasta tunnetaan nimellä pasta carbonara eli miilunpolttajan pasta. Mikä lie alkuperäinen ja oikea italialainen resepti sitten onkaan.

Näin jälkiviisaana olisin laittanut yrteistä ruohosipulin ja basilikan sijasta persiljaa, muttei se tekohetkellä käynyt mielessä. Suolaa ei tarvinnut lisätä ollenkaan, ilmeisesti pekonin ja kinkun ansiosta. Ohjetta tuskin suositeltaisiin laihdutussivustoilla, niin tuhtia kun on. Ja hyvää.

Hassunhauska (pääsiäis)ruoka

Tai ehkä paremminkin lastenkutsujen tarjottava. Harvemmin ruokakuvaus on yhtä hauskaa kuin mitä se oli tänään. Hyvä että maltoin alkaa syömään, kun pelleilin murekkeen kanssa. Tosi vakavaa puuhaa tämä ruokabloggaus.

Koko murekeidea lähti siitä, kun sain kotoa ison munakennon ankanmunia. Vanhempani puolestaan olivat saaneet munat naapurin kotitilalta, joten käytännössä voisi puhua luomumunista. Oli pakko alkaa miettimään, mihin ruokaan pystyisi hyödyntämään samalla kertaa mahdollisimman monta munaa.

Mieleen pamahti lihamureke, jonka sisään piilotetaan keitettyjä munia. Näin sain heti seitsemälle munalle käyttötarkoituksen, yhden keitetyn maistelin jo aamusalaatin kera. En muuten huomannut mitään eroa kananmunaan verrattuna.

"Tältä mureke näytti aikuistenoikeesti, yritin tehdä siitä kananmunanmuotoisen"

LIHAMUREKE KANANMUNAPIILOILLA

700 g nauta-sikajauhelihaa
1 dl hernerouhetta
2 dl vettä
150 g ranskankermaa
jauhelihamaustetta
paahdettua sipulirouhetta
maustepippuria
7 kpl keitettyä kananmunaa (meillä siis ankanmunia)
pellavansiemeniä

Liota hernerouhetta vedessä hetkisen aikaa. Lisää joukkoon ranskankerma ja mausteet. Sekoita. Lisää lopuksi jauheliha ja vaivaa sekoittaen taikinaksi.

Taputtele puolet jauhelihamassasta leivinpaperoidulle uunivuoalle. Asettele keitetyt (ja kuoritut) kananmunat tasaisesti jauhelihalevyn päälle. Nostele loput jauhelihasta kanneksi ja taputtele tasaiseksi pötkyläksi, niin että kananmunat jäävät piiloon.

Itse vielä ripottelin murekkeen pinnalle hetken mielijohteesta pellavansiemeniä. Paista 175-200 asteessa noin 45-50 minuuttia.

Paistuneen lihamurekkeen ympärille asettelin herneenversoja kaunistukseksi. Sain äidiltäni tällaisen herneenversopurkin, hän on idättänyt kuivatuista herneistä näitä nyt keväällä useammankin. Itselleni moinen ei olisi tullut mieleenkään, ja kummastelinkin miten suht helpolla herneenversot saa kasvamaan. Kiva idea käyttää kaupan peltipurkkeja kasvatusastiana.

Chorizo-kinkkupata ja retiisisalaatti

CHORIZO-KINKKUPATA

noin 300 g chorizomakkaraa
noin 300 g savukinkkua
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 chilipaprikaa
1 punainen paprika
öljyä
puolikas purjo
1 kesäkurpitsa
2-3 rkl worcestershire-kastiketta
1-2 rkl dijonsinappia
suolaa
mustapippuria
savupaprikajauhetta
cayennepippuria
oreganoa

Kuullota silputut sipulit, chilipaprikat ja paprikasuikaleet öljyssä (lisäsin tässä vaiheessa myös savupaprikajauheen). Ainesten hieman pehmennettyä lisää chorizot ja savukinkku kuutioituna. Lisää worcestershire-kastiketta, sinappia ja myös vettä tarpeen mukaan ja anna padan porista niin, että chorizomakkara kypsyy.

Kypsennyksen loppuvaiheilla lisää kesäkurpitsakuutiot ja purjosuikaleet. Anna ainesten hetken vielä kypsentyä, niin että kesäkurpitsat pehmenevät. Mausta lopuksi.

Melkoista äijäruokaa, koska sisältää lihapuolta varmaan enemmän kuin kasviksia. Näin ollen tämä suorastaan vaatii kepeää salaattia rinnalleen. Retiisit ja kiinankaali tarttuivat pitkästä aikaa kaupasta mukaan, ja niiden ympärille kehittelin suht yksinkertaisen salaatin.

RETIISISALAATTI

kiinankaalia
retiisejä
luumutomaatteja
fetajuustoa
tummaa balsamicoa
mustapippuria

Silppua kiinankaali ja siivuta retiisit ja tomaatit kulhoon. Murustele fetajuustoa päälle. Mausta balsamicolla ja mustapippurilla. Myös oliiviöljyä ja suolaa voi halutessaan lisätä.

Ratatouillea ja possua riekaleena

Vihannestiskiltä mukaan tarttui söpön pieni munakoiso ja ajattelin siinä vaiheessa, että teen siitä jotain kivaa. Ei ollut siis mitään ideaa silloin ostohetkellä, eikä harmikseni lamppua syttynyt pään päälle myöhemminkään.

Päädyin näin ollen ensimmäiseen ruokalajiin, mikä munakoiso-kesäkurpitsa-paprika -yhdistelmästä tulee mieleen, eli ratatouilleen (johon joka kokilta varmaan löytyy oma muunnoksensa). Hyvä niin, sillä tavanomaisuus ei haitannut lopputulosta ollenkaan. Tämä nimenomaan oli sitä "jotain kivaa".

RATATOUILLE PUOLEN VALTAKUNNAN TAPAAN

1 munakoiso
1 kesäkurpitsa
1 punainen paprika
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 tlk kuorittuja kokonaisia tomaatteja
2-3 rkl tomaattipyreetä
loraus valkoviiniä
hunajaa
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
kuivattua basilikaa, persiljaa ja timjamia
kevätsipulin varsia

Aloitin kuullottamalla sipulilohkot ja paprikat öljytilkassa. Pehmennettyään siirsin ne lautaselle odottelemaan. Seuraavaksi paistovuorossa olivat munakoiso- ja kesäkurpitsakuutiot, jotka paistoin omissa erissään. Lisäsin öljyä pannulle aina tarvittaessa.

Kun kaikki raaka-aineet olivat kevyesti paistuneet, siirsin ne takaisin pannulle ja lisäsin mukaan tomaatit, pyreen, valkoviinin sekä lorauksen juoksevaa hunajaa.

Jatkoin kypsyttämistä miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Jossain vaiheessa keittämistä lisäsin myös tilkan vettä. Lopuksi lisäsin mausteet ja kevätsipulin varsia paloiteltuna ja makustelin lopputulosta.

Ja sitten se possu ja miten se päätyikään noin riekaleiseksi. Ostin lihatistkiltä porsaan luullista uunilihaa ja tein sille marinaditahnan, jonka sivelin lihan pintaan ennen uuniin laittoa. Maustetahnaan ohje löytyi Soppaa ja silmukoita -blogista:

MAUSTETAHNA PORSAALLE (noin 1 kg luullista lihaa)

1/2 tl kuivattua oreganoa
1/2 tl chilijauhetta
1/2 tl jeeraa (juustokuminaa)
1/2 rkl suolaa
mustapippuria
2 pientä valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 1/2 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl ruokosokeria (laitoin lorauksen juoksevaa hunajaa)

Otin lihapalat huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Kuivasin lihan pinnat, siirsin uunivuokaan ja sivelin puolet maustetahnasta palojen päälle. Paistoin lihoja 200 asteessa reilun tunnin. Puolessa välissä käänsin lihat ja sivelin loput tahnasta toiselle puolelle.

Uunista ottamisen jälkeen annoin lihan viilentyä hetken ja sen jälkeen poistin luut ja pilkoin (revin) lihan suikaleiksi. Luita en heittänyt pois, sillä niille löytyi jatkokäyttöä hernesopan keitossa.

Makaroonilaatikkoa karppaajien tyyliin

Kyseessä on karppaajien versio makaroonilaatikosta, missä hiilihydraatit on minimalisoitu käyttämällä kesäkurpitsaa makaroonin tilalla. Kukkakaali kävisi ajamaan saman asian kuulemma.

Tämä oli erittäin nopeatekoista evästä, sillä jauheliha oli jo edellisenä päivänä kypsennetty. Ei tarvinnut muuta kuin pilkkoa kesäkurpitsa ja valmistaa lihaliemi sekä rikkoa kananmunat. Sen jälkeen kaikki ainekset sikinsokin vuokaan ja uuniin. Ihanan helppoa välillä tämä ruoanlaitto.

KESÄKURPITSA-JAUHELIHALAATIKKO

1 kesäkurpitsa
noin 350 g jauhelihaa
1 sipuli
jauhelihamaustetta
1 lihaliemikuutio
vettä
2 kananmunaa
emmentaljuustoraastetta

Pilko kesäkurpitsa kuutioiksi ja kaada ne voideltuun vuokaan. Ruskista jauheliha, lisää paiston keskivaiheilla sipulikuutiot sekaan. Mausta jauhelihamausteella.

Kiehauta vettä ja lisää lihaliemikuutio. Kaada jauheliha, lihaliemi ja rikotut kananmunat kesäkurpitsojen sekaan vuokaan ja sekoita. Ripottele pinnalle juustoraastetta.

Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.

Sekoittelin joukkoon myös testimielessä vaaleita soijapaloja. Olin ne joskus kauan sitten ostanut, mutta näköjään unohtanut kaappiin lojumaan. Ehkä käyttökohde oli hieman väärä, mutta ne ei oikein säväyttänyt.. Täytyy vielä jäljelle jääneistä kokkailla jotain kunnon ohjeella ennenkuin täysin ne tyrmää. Ainakin tämänkertaisen kokemuksen perusteella tumma soijarouhe hakkaa 6-0 nämä vaaleat soijapalat.

Perjantai-illan mukavuusruoka

Kerrankin tein täysin ohjeen mukaan, ja näin loistavaa reseptiä todellakin kannatti noudattaa. Ohje siis suoraan kopioituna lemppariblogistani, Voisilmäpelistä.

LASAGNE

lasagnelevyjä

6 siivua pekonia
½ tl kanelia
2 rkl oliiviöljyä
2 pientä sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 keskikokoista porkkanaa
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua basilikaa
400 g jauhelihaa
2 tölkkiä kokonaisia tomaatteja
2 dl punaviiniä
suolaa
mustapippuria

400 g ranskankermaa
2 kourallista raastettua parmesania
½ dl maitoa
suolaa

250 g mozzarellajuustoa

Aloita kuumentamalla pekonia pannulla ja lisää kaneli joukkoon. Pilko sipulit ja porkkanat suunnilleen samankokoisiksi. Lisää ne plus öljy ja yrtit pekonien sekaan ja kuullota hetken aikaa.

Seuraavaksi lisää jauheliha ruskistumaan pannulle. Jauhelihan kypsyttyä lisää tomaatit, punaviini sekä suolaa ja pippuria. Punaviinin määrää voi vaihdella sen mukaan kuinka kauan kastiketta aikoo hauduttaa.

Kastikkeen poristessa voi tehdä valkokastikkeen ja sen teko käy helposti. Ei tarvitse kuin sekoittaa ranskankerma, parmesaanijuusto, maito ja suola keskenään ja kastike on valmis. Tämän jälkeen voi kasata lasagnen öljyttyyn vuokaan. Pohjalle lasagnelevyt, sitten jauhelihakastike ja sen päälle valkokastike. Kerroksia niin paljon kuin vuoka vetää ja aineksia riittää. Päällimmäiseksi valkokastike ja sen päälle mozzarellajuustosta siivuja. Lopuksi koko komeus uuniin, 200 astetta ja noin 30-45 minuuttia.

Oli muuten eka kerta kun tein lasagnea, siis tällä tavalla alusta asti itse tehtynä. Miksiköhän olin pitänyt sen tekoa suuritöisenä? Pikaruokaahan tämä ei ole, mutta työvaiheiltaan ei eroa perusruoanlaitosta juuri lainkaan.

PS. Varmaan tiedättekin, mutta laitan tämän silti: Voisilmäpelin Eeva kirjoittaa nykyään hesarissa Kauhaa ja rakkautta -blogia, joten uusia ihastuttavia tarinoita voi käydä kurkkaamassa sieltä.

Kinkku-hapankaalimunakas

Munakkaat kuuluvat ehdottomasti kategoriaan töiden-jälkeen-jotain-nopeasti -ruoka. En ole kovin taitava paistamaan munakkaita (tai lettuja), ihme on jos saan ne pysymään kasassa ja paistojälkikään ei aina ole priimaa. Kuten nytkin, munakkaan pinta ikävästi mustui, yllättävän vähän se kuitenkin vaikutti ruoan makuun.

KINKKU-HAPANKAALIMUNAKAS

n. 100 g savukinkkusuikaleita
hapankaalia
1 valkosipulinkynsi
öljyä
3 kananmunaa
n. 3 rkl ruokakermaa (tai vettä)
maustepippuria
suolaa
dijon-sinappia

Kuumenna pannulla öljytilkan kera kinkkusuikaleet, hapankaali ja pilkottu valkosipuli. Riko kananmunat kulhoon ja lisää kerma sekä mausteet. Sekoita munakasmassa ja kaada se pannulle kinkkujen ja kaalien päälle. Paista miedolla lämmöllä kunnes munakas on kypsynyt ja hyytynyt.

Dijon-sinappi kätevässä tuubissa. Annostelussa kannattaa olla skarppina, melko tujua kamaa nääs.

Porsaanfileerulla luumu-omenatäytteellä

Jouluaattoon on viikon verran aikaa, kohta pääsee siis herkuttelemaan kunnolla. Ennen varsinaisia jouluruokia halusin tehdä jo vähän sinnepäin maistuvaa apetta. Vähän niinkuin pikkujouluruokana. Ohje löytyi Marien blogista.

LUUMU-OMENATÄYTTEINEN PORSAANFILEERULLA

porsaansisäfilettä noin 500g
2 dl kuivattuja kivettömiä pehmeitä luumuja
2 pientä omenaa
suolaa
mustapippuria
paistamiseen voita

Liemi:
2 dl vettä
2 rkl omenasosetta
1/2 lihaliemikuutio
3-5 cm pätkä sinappia
rouhittua mustapippuria
1 valkosipulinkynsi
kokonaisia roseepippureita
coktailtikkuja

Ota liha hyvissä ajoin huoneenlämpöön ja poista siitä kalvot. Leikkaa filee aukinaiseksi yhtenäiseksi levyksi (lihanuijan käyttö helpotti tarpeeksi suuren levyn aikaansaamista). Rouhi lihan pintaan suolaa ja mustapippuria, itse laitoin hieman myös valkosipulisilppua. Asettele osa luumuista ja omenalohkoista keskelle filettä ja tee siitä rulla. Kiinnitys hoituu kätevästi puisilla coktailtikuilla.

Kuumenna voi pannussa ja paista fileerullan pinnat. Siirrä rulla uunivuokaan, peitä foliolla. Lisää liemen ainekset samalle paistinpannulle ja kiehauta. Lisää liemi ja loput luumuista ja omenoista uunivuokaan. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia (paistoaika 1 kg/1 h).

Mahtava joulunalusruoka! Sopii hyvin ennen varsinaisia joulutarjoiluja, tai miksei sopisi joulupöytäänkin, jos ei syystä tai toisesta kinkkua paista. Hyvin käy tuo luumu-omenayhdistelmä possun kanssa, suosittelen kokeilemaan.

Possun lisukkeeksi löytyi sisustuslehtien selailulla aurajuustolla ja piparkakkumausteella sävytetty juuresruukun ohje, jota päätin kokeilumielessä testata. Samalla testasin silikonisen pikkuvuokien käyttöä tällaiseen munamaidolla hyydytettävään juuresvuokaan. Aika sähellystä sen kanssa pelailu tahtoi olla, mutta tietysti kivannäköiset kakkuset sitä käyttämällä saa.

Juuresruukku (resepti Auran lehtimainoksesta vuodelta 2003)
(6 annosta)

2 rkl voita
3 pss (à 250 g) kasvissuikaleita
1 pss (200 g) paloiteltua sipulia
2 punaista paprikaa
3 valkosipulin kynttä
1 pss (150 g) Aura murua
1/2-1 tl suolaa
2 tl piparkakkumaustetta
4 dl maitoa
2 munaa

Kuumenna voi kattilassa. Lisää joukkoon kasvikset ja valkosipuli. Kypsennä kunnes neste on haihtunut. Kaada kasvisseos voideltuun uunivuokaan. Lisää aurajuustomuru, mausteet, maito ja vatkatut munat.

Sekoita hyvin ja tasoita pinta. Paista 175 asteessa reilu tunti, kunnes ruoka on kypsää ja pinta kauniisti ruskistunut. Peitä tarvittaessa, ettei pinta tummu liikaa.

En mitenkään haltioitunut tästä lisukkeesta, se oli lautasen heikoin lenkki ehdottomasti. Eipä tuota reseptiä löytynyt enää Auran sivuiltakaan, ainakaan täysin samanlaisena.. Jatkossa teen vastaavat lisukkeet tuoreista juureksista pilkkomalla, esimerkiksi uunijuureksia joko öljy-hunaja-mausteet -lisäysellä tai gratinoimalla. Pakastekasvikset taas voi jättää suosiolla korkeintaan keittoihin ja patoihin.