sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Tahmatassujen omppupalat


Jos kaipaa makeaa hyvää, tässä oiva sesonkiin sopiva ratkaisu. Extraplussaa reseptin nopeudesta ja helppoudesta. Nämä palaset ovat kuin omenapiirakan makeampi versio. Fariinisokerin ansiosta palasissa on mielestäni kinuskinen vivahde. Sormet vaan tahmaantuu näitä syödessä, niin imeliä ne ovat.

MAKEAT OMENAPALAT

vajaa 2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1/4 tl kanelia
50 g sulatettua voita
1 1/4 dl fariinisokeria
1 1/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
2 1/2 dl omenakuutioita
1 dl saksanpähkinöitä rouhittuna
2 rkl sokeria
2 tl kanelia
(1 omena)

Sekoita kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe, suola ja kaneli keskenään. Mittaa toiseen kulhoon sula rasva, sokerit ja kananmuna. Sekoita ne hyvin puuhaarukalla. Lisää sitten joukkoon jauhot ja sekoita tasaiseksi.

Lopuksi lisää joukkoon omenakuutiot ja pieneksi rouhitut saksanpähkinät. Pyöräytä muutaman kerran niin, että ne sekoittuvat taikinaan.

Kaada taikina voideltuun uunivuokaan tasaisesti. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia. Paista 175 asteessa 25-30 minuuttia.


Itsellä meni kolme pientä omenaa kuutioituna tuohon kahteen ja puoleen desiin. Lisäsin vielä neljännen ompun pieninä kuutioina taikinan pinnalle ennen sokeria ja kanelia. Uunivuoka, mitä käytin, oli kooltaan 20x20 cm.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Syyskuu: Puolukka-lihapullat


Syksyyn ja marjasesonkiin sopiva lihapullaresepti tällä kertaa. Pullat on hyvin pitkälti tehty Glorian ruoka&viinin ohjeen mukaan, siinä tosin oli käytetty puoliksi lampaanjauhelihaa. Myös korppujauhot on oma lisäys, itsellä taikina jäi niin löysäksi, että katsoin paremmaksi vähän jämäköittää sitä.

Mitä valmiisiin lihapulliin tulee, ne olivat toki syötäviä, mutta puolukat ja kaprikset maistuivat niistä kovin hallitsevasti. Tietenkin, ovathan pääosassa lihapullien raaka-aineissa. Itseäni ei vaan se makuyhdistelmä tällä kertaa säväyttänyt.

PUOLUKKA-LIHAPULLAT

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä
3 dl puolukoita
3 rkl kapriksia
2 tl kuivattua timjamia
400 g naudan paistijauhelihaa
1 kananmuna
suolaa
1/2-1 dl korppujauhoja

Kuullota silputtuja sipuleita öljytilkassa pannulla pehmeiksi. Lisää puolukat, pienityt kaprikset ja timjami. Kuullota vielä hetken aikaa.

Sekoita kulhossa jäähtynyt puolukkaseos, kananmuna ja jauheliha taikinaksi. Mausta suolalla. Tässä vaiheessa taikina tuntui liian löysältä, joten lisäsin hieman korppujauhoja.

Pyörittele taikinasta tasakokoisia pyöryköitä ja paista uunissa 200 asteessa 20-25 minuuttia.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kaupan salaattia kotikeittiöstä?


Kotona pystyy näköjään tekemään kaupassa myytävää punajuurisalaattia. Maku on lähes tulkoon yksi yhteen verrattuna einessalaattiin. Onko se sitten hyvä vai huono juttu, samaa pohdittiin Kivistössä -blogissa, mistä siis myös ohjeen nappasin.

Oli miten oli, se ei muuta sitä tosiasiaa, että tämä lisukesalaatti on todella hyvää, tekemisen arvoista. Ja hupeni tosi sukkelasti.

PUNAJUURISALAATTI

4-6 etikkapunajuurta
1 kevätsipulinvarsi
1 prk ranskankermaa tai smetanaa
2 rkl majoneesia
1-1 1/2 tl piparjuuritahnaa
suolaa
mustapippuria

Suikaloi punajuuret ja silppua sipuli. Sekoita ranskankerma/smetana, majoneesi ja piparjuuritahna keskenään. Sekaan voi myös lorauttaa hieman etikkapunajuurten lientä.

Yhdistä seos punajuurten ja sipulin sekaan. Lopuksi mausta suolalla ja pippurilla ja tarkista maku.


maanantai 24. syyskuuta 2012

Uunikalan muuttumisleikki


Uunin uumenista piristystä päivään kalaruoan muodossa. Ruokalautasen väri-iloittelu toimii erinomaisesti syksyn harmaudessa alakulon torjumiseen. Jos ruoka ei sisällä luontaisesti värikkäitä raaka-aineita, voi mausteilla saada ihmeitä aikaan. Se tekee ruoasta heti nautinnollisemman näköisen. Tämäkin seivuoka olisi ollut ankean harmaa ilman kurkuman värjäävää vaikutusta.

Olen joskus kuullut ohjeen syödä värikästä ruokaa, ja siinä on kyllä perää useammalta kantilta ajateltuna. Fiksusti sanottu.

Ohje muokattu Mauste-elämyksiä -kirjasta.

UNIKONSIEMEN-UUNIKALA

400 g pakasteseitiä
suolaa
valkopippuria
kuivattua ruohosipulia
2 dl kasvislientä
2 dl ruokakermaa
1 rkl maissitärkkelysjauhoja
1 tl kurkumaa
mantelilastuja
unikonsiemeniä

Voitele uunivuoka ja asettele sulaneet seitifileet siihen. Mausta kala suolalla, valkopippurilla ja ruohosipulilla.

Sekoita kasvisliemi, ruokakerma ja maissitärkkelysjauho keskenään tasaiseksi. Lisää liemeen kurkuma.

Kaada seos kalojen päälle ja ripoittele pinnalle mantelilastuja ja unikonsiemeniä. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Liiallisen tummumisen estämiseksi pintaa voi suojata foliolla.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Munakasrulla kylmäsavunieriästä

"Munakasrullan kylkiäisenä simppelisti rucolasalaattia kastikkeella."

Tämä on herkkua! Idea tehdä suolaista "kääretorttua" on lähtöisin viime viikonlopun suvun naisten illanistujaisista. Illan emäntä antoi kotiinviemisiksi kennon omien kanojen munia ja halusin ne käyttää johonkin erityiseen.

Paljon viime aikoina leiponeena mikään makea ei tullut kuitenkaan kysymykseen. Muistin onneksi sitten munakasrullan, se olikin oikein hyvä tapa hyödyntää nämä spesiaalit kananmunat. Täytevalintakin juontuu samaisesta sukutapaamisesta, siellä nimittäin ruokatarjoilu oli kalavoittoinen ja illan antimista eritoten jäi mieleeni nieriä.

Munakasrullan ohje on mukaeltu Maku-lehdestä. Siinä käytettiin pakastepinaattia, jonka itse korvasin persiljalla ja nokkosella. Lisäsin myös pellavansiemenrouhetta rikastuttamaan taikinaa. Oli muuten ensimmäinen kerta kun käytin pipartuorejuustoa. En ymmärrä, miksen sitä aiemmin ole ostanut. Se käy todella hyvin yksiin kalan maun kanssa.

MUNAKASRULLA KALATÄYTTEELLÄ

munakasrulla:
4 kananmunaa
3 dl kevytmaitoa
3 rkl oliiviöljyä
3/4 dl grahamjauhoa
kourallinen tuoretta persiljaa
noin 1 1/2 dl kuivattua nokkosta
1-2 rkl pellavansiemenrouhetta
1/2 tl valkopippuria
ripaus suolaa

täyte:
125 g piparjuurituorejuustoa
noin 100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g kylmäsavustettua nieriää
muutama retiisi
rucolanlehtiä

Vatkaa kananmunat kevyesti kulhossa, lisää sekaan maito ja kuivat aineet sekä mausteet. Sekoita tasaiseksi.

Vuoraa uunipelti/vuoka leivinpaperilla. Kaada munaseos paperille tasaisesti ja paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.

Levitä jäähtyneelle rullalle keskenään sekoitetut tuorejuustot. Ripottele pinnalle pieneksi leikattu nieriä sekä silputut retiisit ja rucolat. Kääri rullalle.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Pohjaton meininki eli pari paistosta


Ajatus pohjattomasta piirakasta sai alkunsa tässä taannoin mustikkapiirakkaa syödessä. Huomasin kaapivani eritoten piirakan päällisosiota, eli halusin herkutella nimenomaan sillä täytteellä pohjan ollessa sivuosassa. Mietin sitten, josko piirakan voisi tehdä unohtamalla pohjan kokonaan. Olenkin tässä tehnyt pari kokeilua muun ruoanlaiton (uunin lämmittämisen) yhteydessä.

Eka kokeilu onnistui koostumukseltaan hienosti, siitä ei tullut vetistä ja paloja pystyi leikkaamaan piirakan tavoin. Mutta maku ei siinä ollut aivan niin ihana kuin oletin. Olin lukenut (ja todennut) omenien ja maapähkinävoin hurmaavasta yhdistelmästä, sillä ajattelin sen toimivan myös tällaisessa uunipaistoksessa. Vaan eipä toiminut, ne siis kannattaa edelleenkin herkutella siltänään.

Maapähkinävoin maku oli paiston aikana muuttunut, ei nyt pahaksi, mutta ei sellaiseksi mitä toivoin. Siksi en ohjetta siihen tänne raapusta ja se paistos saakin jäädä puolenvaltakunnan "tuotekehitysosaston" puolesta täysin unholaan.


En kuitenkaan lannistunut niin paljoa, ettenkö olisi vielä yrittänyt mustikkaversiota. Ravintolapäivää varten leivoin useita erilaisia mustikkaisia piirakoita loppukesästä, ja oli jännä huomata, miten loistava se perinteinen kermaviili-mustikkapäällinen onkaan. Edes mascarpone-valkosuklaapäällinen ei pystynyt sitä hakkaamaan.

Ei ihme, että se on niin tykätty (ja helppo!) leivonnainen useassa suomalaisessa perheessä. Syy, miksen tehnyt sitä ravintolapäivänä, oli juuri sen suosio. Arvelin, ettei kukaan halua ostaa sellaista piirakkaa, mitä luultavasti on marja-aikaan varsinkin jo nenän eteensä saanut.

"Suosikkini mustikkaisista leipomuksista on tämä."

MUSTIKKAPAISTOS eli pohjaton mustikkapiirakka

rasvaa vuoan voiteluun
1 prk kermaviiliä
1 kananmuna
vaniljasokeria
sokeria

1-2 dl tuoreita mustikoita

Voitele vuoka. Yhdistä kermaviiliin muut ainekset (sokereita maun mukaan, itse laitoin 2 tl vanilja- ja 2 rkl tavallista sokeria) ja sekoita niin, että kananmunan rakenne rikkoontuu.

Levitä vuoan pohjalle mustikat. Kaada kermaviiliseos niiden päälle. Myös pinnalle voi halutessaan ripotella mustikoita.

Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.


Ei tämäkään nyt pohjallista piirakkaa päihitä, valitettavasti. Jos kunnollista haluaa, niin silloin se pohjataikina on vaan jaksettava kaulia vuoan pohjalle. Höh!

Mutta tästä paistoksesta tuli paljon parempaa kuin omppuversiosta. Pohjattomuus kuitenkin kostautui koostumuksessa. Pienen pientä vetisyyttä oli havaittavissa, varsinkin tekoa seuraavana päivänä. Se, että paistos täytyy syödä saman päivän aikana ei varmaan tuota ongelmia, varsin pieni annos kuitenkin kyseessä. Nyt kirjoittaessa tätä tuli mieleen, että ripaus perunajauhoja marjojen seassa olisi saattanut poistaa vetisyyttä.

Perunajauhoviritelmää en taida kuitenkaan enää alkaa kokeilemaan, täysin toimivia marjapaistoksien ohjeita kun on olemassa. Mutta kaiken kaikkiaan sellaisena "köyhän miehen" mustikkapiirakkana tämä oli hyvä. Loistava karkoittamaan hetkellistä herkkuhampaan kolotusta. Ja eikä tarvinnut kaaputella päällistä pohjaosasta.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Hui mikä piirakka!


Vein tätä paholaisen piirakkaa sukutapaamiseen ja sen julma nimi herätti kahvipöydässä kovasti ihmetystä. Mistähän pirusta tämä kielen mennessään vievä leipomus on näin omaperäisen nimen saanut?

Piirakka on muuten mainiota vaihtelua mokkapaloille, ja vähintäänkin yhtä hyvää.

PAHOLAISEN PIIRAKKA

(pellillinen)
5 dl vehnäjauhoja
4 3/4 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
1 dl kaakaojauhetta

50 g margariinia
2 1/2 dl vettä tai maitoa

3 kananmunaa

kuorrutus:
4-5 dl tomusokeria
70 g margariinia
4 rkl maitoa
2 tl vaniljasokeria
päälle Fazerin marianne crushia


Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseokseen sulatettu margariini sekä vesi/maito ja vatkaa taikinaa parisen minuuttia. Tämän jälkeen lisää kananmunat yksitellen ja jatka vatkaamista niin, että taikinasta tulee tasaista.

Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Kuorrutetta varten mittaa tomusokerit ja huoneenlämpöinen margariini kulhoon. Vatkaa ne sekaisin ja lisää maito sekä vaniljasokeri. Vatkaa lopuksi kuorrute tasaiseksi massaksi.

Laitoin tuohon ohjeeseen tomusokeria epämääräisesti, sillä itse laitoin sitä suoraan 5 desiä ja kuorrutteesta tuli melko jämäkkää. Joten kannattaisi varmaan aloittaa neljällä desillä ja lisätä sitä sitten jälkeen päin tarpeen mukaan.

Levitä kuorrute jo jäähtyneen piirakan päälle ja ripottele marianne crushia päälle.

Huom. Marianne crushia voi lisätä myös piirakkataikinaan. Itse laitoin sitä pelkästään kuorrutteen päälle, siitä syystä ettei sitä enempää ollut käytettävissä.


PS. Blogissa näkyy noin viikon verran lukijatutkimus, joka liittyy uuteen blogiyhteisöön. Eli lokakuussa syntyy blogimaailmaan uusi jännittävä Inspiration-konsepti, johon blogini on kutsuttu mukaan. Tässä pieni tiivistelmä tulevasta blogiyhteisöstä:

Inspiration tarjoaa lukijoille ennennäkemättömän tavan seurata blogeja kuvavirran avulla, tietokoneelta ja mobiililaitteilta. Lukija saa sivuston kautta seurattavakseen 300 mukaan kutsuttua laadukasta blogia, jotka tarjoavat inspiraatiota ja ideoita muodin, kauneuden, ruoan, sisustuksen ja lifestylen maailmasta. Bloggaajalle Inspiration avaa tilaisuuden päästä esille Suomen johtavalla blogisivustolla ja löytää uusia lukijoita.

torstai 6. syyskuuta 2012

Mustajuurikeitto ja chorizo-pähkinärouhe


Mustajuuri oli minulle uusi tuttavuus ja mieluinen sellainen. Maultaan se muistuttaa valkoista parsaa. En lähtisi yhdistelemään sitä muiden juuresten kanssa, jotta sen oma hentoinen maku pääsee oikeuksiinsa.

Sen vuoksi tällainen yksinkertainen kolmen raaka-aineen resepti oli omiaan juuri tähän keittoon. Resepti löytyy Glorian ruoka&viini -lehdestä (07/2011). Puolitin ohjeen ja tällä määrällä tulee 3-4 pienempää annosta tai kahdelle kunnon lounas. Loistava valinta esimerkiksi alkuruoaksi.

Suosittelen mustajuuria pestäessä ja kuorittaessa käyttämään muovisia suojakäsineitä. Mustajuuret kuulemma tahmaavat voikukan varsien tavoin, joten näin näpit saa pysymään puhtaina.

KOLMEN RAAKA-AINEEN MUSTAJUURIKEITTO

500 g mustajuuria
3 dl voimakasta kasvislientä
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
(suolaa)

Kuori ja pilko mustajuuret kattilaan, jossa on valmiiksi vähän vettä ja loraus sitruunamehua tai etikkaa. Se estää juurten tummumisen. Kypsennä mustajuuret kattilassa kiehauttamalla ja soseuta ne tasaiseksi massaksi.

Lisää kattilaan kasvisliemi. Valmistin sen kuumentamalla kolme desiä vettä ja sekoittamalla joukkoon yhden kasvisliemikuution. Sekoita tasaiseksi mustajuurisoseen kanssa ja anna vielä hetken kiehahtaa. Lopuksi lisää ruokakerma sekä mustapippuria, tarvittaessa myös suolaa. Kasvisliemi tuo suolaisuutta hyvin, joten kannattaa maistaa keittoa ennen lisäämistä.


Keiton ohella tein myös nopean lisukkeen, joka osoittautui kuin pisteeksi iin päälle. Tämänkin ohje löytyy Glorian r&v:stä, eri numerosta tosin (07/2007). Muutin ohjetta vähän itselle helpommaksi, muun muassa kokonaiset pähkinät vaihdoin valmiiseen rouheeseen, sekä salviaa en laittanut niin runsaasti kuin ohjeessa.

CHORIZO-PÄHKINÄROUHE

1 dl hasselpähkinärouhetta
70 g chorizomakkaraa
1 1/2-2 rkl silputtua salviaa

Paahda hasselpähkinärouhe kuivalla pannulla. Paahtamisen jälkeen siirrä rouhe johonkin astiaan sivummalle odottelemaan. Paista seuraavaksi chorizoviipaleet/kuutiot rapsakaksi. Yhdistä lopuksi pähkinärouhe, makkarat ja tuore salvia.

Ripottele seosta keiton pinnalle.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Piti olla keitto, tulikin kakku


Reilunkokoisesta kurpitsalohkosta oli tarkoitus tehdä keittoa. Viime syksynä tykäistyin tähän kurpitsakeittoon ja sitä pitikin silloin tehdä useamman kerran. Nyt halusin etsiä uuden, toisenlaisen reseptin ja päädyin selaamaan sivuja, joissa oli 100 erilaista kurpitsaohjetta.

Äkkisilmäyksellä suurin osa resepteistä oli makeille herkuille. Taisin jo siinä vaiheessa unohtaa keiton. Silmäni jumittuivat herkullisen näköisen marmoroidun suklaa-kurpitsakakun kohdalle. Raaka-aineiden pikaisen tarkastuksen (löytyivät, ei tarvinnut kauppareissua) ja ohjeen kääntämisen jälkeen olinkin jo mittailemassa jauhoja kuppiin.

Huomautuksena noista mitoista todettakoon, että käytin US cup -mittalusikoita, joten kirjasin ne tänne samaan tapaan kuin alkuperäisessä ohjeessakin. 1 US cup vastaa 2,4 desiä, eli se ei ole sama mitä me ollaan totuttu kuppina käyttämään (vertailun vuoksi 1 kpp=1,5 dl). Näyttää vaan vähän hassulta tuossa ohjeessa, kun on sekaisin "cupit" ja suomen kieli.

Anissetelta löysin kätevän muuntotaulukon. Sitä käyttämällä muutin ohjeen yksiköt grammoihin/deseihin (näkyvät suluissa). Se helpottaa aineiden mittaamista, jos US cup -mittalusikoita ei ole käytettävissä.


SUKLAINEN KURPITSAMARMORIKAKKU

(Huom. ohjeessa käytetty US cup=2,4 dl)

1 1/4 cup kurpitsasosetta valutettuna (3 dl)
1 cup sokeria (200 g tai 2,4 dl)
1 cup fariinisokeria (220 g tai 2,4 dl)
1 1/2 cup margariinia (350 g)
5 kananmunaa

1. kulhoon:
1 3/4 cup vehnäjauhoja (220 g tai 4,2 dl)
3 tl kurpitsapiirakkamaustetta (kts. ohje alla)
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa
ripaus suolaa

2. kulhoon:
1 cup vehnäjauhoja (125 g tai 2,4 dl)
3/4 cup kaakaojauhoa, sokeroimaton (125 g tai 1,8 dl)
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa

1 1/3 cup maustamatonta jogurttia (320 g tai reilu 3 dl)

vuoan voiteluun rasvaa ja korppujauhoa
koristeluun valkosuklaata

Keitä/höyrytä kurpitsan palaset pehmeiksi ja soseuta. Valuta sosetta siivilässä, ettei se jää turhan vetiseksi.

Voitele ja jauhota kakkuvuoka.

Jaa jauhomäärät valmiiksi kahteen eri kulhoon.

Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ensin kuohkeaksi, lisää joukkoon molemmat sokerit ja jatka vaahdottamista. Vatkaa lopuksi kananmunat sekaan yksitellen. Ota seoksesta puolet toiseen kulhoon. Tämän jälkeen ei enää tarvitse käyttää vatkainta.

Lisää ensimmäiseen puolikkaaseen kurpitsasose, 1. kulhon jauhoseos (kannattaa lisätä erissä) ja 1/3 cup jogurttia. Sekoita ainekset tasaiseksi.

Lisää toiseen taikinakulhoon 2. kulhon jauhot sekä 1 cup jogurttia. Sekoita tämäkin hyvin.

Laita kerros (noin kolmasosa) vaaleampaa taikinaa kakkuvuoan pohjalle. Lisää sen päälle suklaista taikinaa köntteinä. Voit varovasti tehdä marmorikuviointia veitsen kärjellä. Toista kerrokset kunnes kaikki taikinat ovat vuoassa.

Paista 175 asteessa 45-55 minuuttia.

Koristelin lopuksi jäähtyneen kakun sulalla valkosuklaalla.


Luulen, että kurpitsapiirakkamausteen tilalla voisi aivan hyvin käyttää piparkakkumaustetta jos ei halua alkaa mausteita mittailemaan. Piparkakkumauste sisältää pomeranssia, kanelia, neilikkaa ja inkivääriä.

Itse mittasin alla olevan ohjeen mausteet, kerran niitä jokaista sattui kotoa löytymään. Tein tuosta ohjeesta puolikkaan annoksen ja se riitti tähän kakkuun hyvin.

KURPITSAPIIRAKKAMAUSTE

2 rkl jauhettua kanelia
1 rkl jauhettua inkivääriä
2 tl jauhettua muskottipähkinää
1 tl jauhettua neilikkaa

Mittaa kaikki mausteet johonkin kannelliseen astiaan (pienet muoviset kipot ovat käteviä) ja sekoita hyvin suljettuna.

Kurpitsasoseesta sen verran, että en edes tiedä, saako sitä valmiina kaupasta. Ohjeessa nimittäin käytettiin tölkissä myytävää sosetta, mutta kakku onnistui aivan hyvin myös itse kurpitsan soseuttamalla. Valutus auttoi varmaan paljon, ainakin soseesta tuli näin huomattavasti kiinteämpää.

Kakku oli todella täyteläisen makuista, suklaaosio varsinkin. Olen aina tykännyt maustekakuista, mitä tuo kurpitsaosio hyvin paljon muistuttaa, joten kaiken kaikkiaan varsin herkullinen kahvikakku. Toki makunsa puolesta se kävisi ehkä paremmin vuoden loppupuoliskolle kuin näin alkusyksyyn.


Sosetta jäi melkoisen paljon ylimääräistä, eihän ohjeeseen sitä kaivattu kuin reilu kupillinen. Lykkäsin loput soseesta kattilaan, lisäsin joukkoon vähän kasvislientä ja maustoin tutulla kaavalla suolaa, mustapippuria, muskottipähkinää ja cayennepippuria käyttäen. Sipulijauhetta laitoin myös. Annoin keiton kiehahtaa ja lisäsin lopuksi vielä lorauksen ruokakermaa. Pari pikkuannosta keittoakin siis saatiin.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Nauris plus juusto x 2..


..On yhtäkuin jotain tosi hyvää. Juuresten ystävillä on näin syksyisin huippuoltavat. Suorastaan kädet syyhyten kävin eräänä päivänä vihannesosastolla hankkimassa kaikenlaisia sesonkiherkkuja. Pussillinen nauriita oli yksi niistä.

Aloin selaamaan netistä kivoja reseptejä ja päädyin ulkomaisille sivustoille. Ohje paahdetuille parmesan-nauriille löytyi Martha Stewartilta ja naurisgratiinin ohje The New York Times -lehden sivuilta.

Molemmat kuulostivat suussasulavilta lisukkeilta, mitä ne myös olivat. En osannut valita kumpaa reseptiä kokeilisin, joten aikani tuskailtua päätin tehdä molemmista pikkuannokset. Samalla sai hyvän syyn hankkia pari ihanaa juustoa jääkaappiin. Näistä tuli siis tosi pieni määrä, arvioisin kahdelle ja gratiinia ehkä kolmelle lisukkeeksi.

Ruoanlaiton nopeuttamiseksi esikypsensin naurisviipaleita ja -lohkoja höyryttämällä hetkisen. Ohjeissa mainitut paistoajat on kuitenkin asetettu raakojen nauriiden mukaan.


PAAHDETUT NAURIIT PARMESAN-JUUSTOLLA

2-3 naurista
oliiviöljyä
ripaus jauhettua muskottipähkinää
pienempi ripaus cayennepippuria
suolaa ja mustapippuria
parmesan-juustoa raasteena

Kuori ja lohko nauriit leivinpaperoidulle uunipellille. Lorauta niiden päälle oliiviöljyä sekä kaikki mausteet. Pyöräytä lohkoja muutaman kerran, näin mausteet sekoittuvat paremmin.

Ripottele lopuksi pinnalle juustoraaste ja paahda 225 asteessa kunnes nauriit saavat hieman väriä pintaansa (noin 25-30 minuuttia).


NAURISGRATIINI

2-3 naurista
voita vuoan voiteluun
(1 valkosipulinkynsi)
50-100 g gruyère-juustoa
2 dl ruokakermaa
suolaa ja mustapippuria
tuoretta timjamia (itse käytin tuoretta oreganoa)

Voitele uunivuoka. Ohjeessa vuoan pohja ja sivut hierotaan valkosipulinkynnen puolikkaalla (tämän itse tosin unohdin tehdä). Kuori ja pilko nauriit viipaleiksi. Asettele viipaleita vuokaan ja rouhi niiden päälle suolaa ja pippuria. Lisää puolet juustoraasteesta ja rouhitut yrtit vuokaan, ja lopuksi lorauta ruokakerma ainesten päälle.

Paista gratiinia 200 asteessa puolisen tuntia. Sen jälkeen lisää loput juustoraasteesta paistoksen pinnalle. Paista vielä 40-50 minuuttia niin, että kerma on imeytynyt ja nauriit sopivasti pehmentyneet. Itse lyhensin paistoaikaa roimasti esikypsennyksen takia, näin ollen lisäsin kaiken juustoraasteenkin yhdellä kertaa paistokseen.